Mitä pakataan retkikoriin? Mökille? Veneeseen? Vihje, se on yleensä keltaista. Lisää vihjeitä: ilman sitä ei makkara maistu eikä purkkihernekeitto saa pikanttia lisää.
Oikea vastaus on tietysti sinappi, suomalaisen perusmauste.
Sinappi on pyhä juttu, sillä jokaisella on oma suosikkinsa. Silloin kun Turun Sinappi tehtiin Turussa, mies ei sitä vaihtanut, vaikka kaikki muu olisi ollut kaupan. Nyt ei vaihdeta Auran vastaavaa, mutta suosijansa on muillakin sinapeilla.
Sinappi kuuluu meillä arkeen ja juhlaan, kesään ja talveen. Joulukinkun seuraksi valmistetaan sinappia suvussa vuosikymmeniä kulkeneella reseptillä, jota ei sukuun vihkimättömille paljasteta.
Kesäsinappiakin tehdään itse, mutta useimmat valitsevat grillimakkaran seuraksi sinappia kaupan hyllyltä tai markkinapöydältä. Grillimakkaralle sopivia sinappilaatuja on niin runsaasti, että ne kilpailevat jo paremmuudesta.
Tammelassa kilpaillaan 16. kesäkuuta makkaramarkkinoiden yhteydessä myös Sinappimestaruudesta. Kisa järjestetään tänä vuonna kolmatta kertaa.
Ristikukkainen kaalien sukulaisiin kuuluva sinappi on maailman vanhimpia maustekasveja. Sinapin parantavaan voimaan on uskottu kauan. Hippokrates määräsi potilailleen sinappia sisäisesti ja hauteina, mutta hän käytti hyödyksi vain lehdet. Vasta 1200-luvulla keksittiin, että siemenet voi murskata ja näin saatua jauhetta voi käyttää mausteena ja lääkkeenä.
Tarinat kertovat, että monet kuninkaalliset ja paavit olivat hyvin persoja sinapille. Paavi Johannes XXII maustoi kaiken ruokansa sinapilla, ja sinappia lipoi suuhunsa tämän tästä myös Ranskan kuningas Ludviq XI.
Sinappi saa alkunsa sinapinsiemenestä. Vaikka vanhassa raamatunkäännöksessä sitä kuvattiinkin pienen pieneksi ja siitä kasvavaa kasvia suureksi puuksi, siemen on itse asiassa kohtalaisen kokoinen eikä siitä kasvava kasvi sentään puuksi muutu.
Sinappi menestyy yksivuotisena myös pohjoisen karuissa oloissa. Sinapinsiemenet voi kylvää puutarhaansa ja kerätä siemenet talteen. Sinapin lehdet voi käyttää salaatissa.
Yksinkertaisempaa lienee kuitenkin ostaa sinapinsiemenet kaupasta. Niitä käytetään mausteena esimerkiksi etikkasäilykkeissä.
Sinapinsiemenestä puuttuu sinappijauheelle tyypillinen kirpeys. Se johtuu siitä, että sinappi muuttuu kirpeäksi vasta, kun sen solurakenne rikkoutuu.
Sinapeissa on eroa eri maissa. Englantilaiset lisäävät usein sinappiinsa siideriä tai olutta. Valkoviini on sen sijaan tyypillisiä ranskalaisen sinapin mausteita.
Ranskalaisista sinapeista ehdottomasti tunnetuin on ruoanlaittajien suosima Dijon-sinappi, joka on saanut nimen valmistuskaupunkinsa mukaan. Dijonilla on pitkät sinappiperinteet. Burgundin herttuan on kerrottu tarjonneen vuonna 1336 Ranskan kuninkaan Filip VI Valois´in kunniaksi aterian, jolla kului 300 litran tynnyrillinen sinappia.
Dijon-sinappi valmistetaan ruskeista sinapinsiemenistä. Nesteenä on raaoista rypäleistä puristettua mehua tai valkoviiniä. Perussinappia maustetaan eri tavoin esimerkiksi pippureilla. Osaan sinapeista lisätään makeutta, jolloin käytetään yleensä hunajaa.
Joskus sinappi on hienoa ja valuvaa, joskus rakeista. Rakenne-eroon vaikuttaa sinapinsiementen jauhamistapa ja se, kuinka paljon kuoriaineksia siinä on mukana.
Karkeimmillaan ranskalainen sinappi sisältää kokonaisia siemeniä ja on nimeltään moutarde de Meaux. Bordeaux-sinappi tehdään kuorimattomista siemenistä ja on siksi miedompaa ja tummempaa kuin Dijon-sinappi. Nesteenä on rypälemehu.
Ruotsista on tuttu erityisesti Skoonen sinappi. Se on miedompaa kuin englantilainen tai ranskalainen sinappi ja valmistetaan yleensä ruskeasta sinapista.
Suomalaiset pitävät melko miedosta sinapista. Suomalaiseen makuun on myös sinapin makeus.
Meilläkin erikoissinappien mausteeksi käytetään niin hunajaa, valkosipulia kuin pippureita. Suosittuja ovat nykyisin varsinkin konjakki- ja hunajasinapit.