Metalliyhtyeenä maineensa luonut Sentenced on trimmannut sointiaan tuoreelle The Cold White Light -albumille, jolla rämisee ja koukkii melodinen rock. Kitarat soivat suurina mutta rentoina ja kokonaisuus on tunnelmaltaan yllättävän kaunis, jopa hauras. Välillä tapaillaan kitararockista tuttua vallia. Metallia levyltä ei kuulu nimeksikään.
"Johtunee varmaan myös soundivalinnoista. Nyt ei kitaroista tehty niin metallisia kuin aikaisemmin, vaan tehtiin basso lihavaksi ja kitarat rupisiksi", sanoo Sentenced-solisti Ville Laihiala.
"Tuottaja Hiili Hiilesmaalla on uskomaton taito saada rummut ja basso jytäämään. Hän ei myöskään turhaan hae liian hienoa soundia. Esimerkiksi Neverlasting kuulostaa melkein liveltä, kunnon räkäiseltä rallilta."
Uudella levyllään Sentenced jatkaa työnjaollisesti entisillä linjoilla. Kitaristi Miika Tenkula on säveltänyt useimmat kappaleet ja suurin sanoitusvastuu on yhtyeen toisella kitaristilla Sami Lopakalla. Uuden rockahtavamman soundin synnyssä intuitiolla on suurempi osuus kuin tarkalla harkinnalla.
Suunnittelematta paras
"Ei kuulu meidän tapoihin suunnitella mitä seuraavaksi tehtäisiin; rockbiisejä vai jotain muuta. Tenkula tulee biiseineen kämpille ja innolla odotetaan, että mitä yllätyksiä sieltä nyt tulee. Aika hyvin ajatukset ovat kuitenkin aina käyneet yksi yhteen. Esimerkiksi omat rallit ovat olleet samansuuntaisia", Laihiala sanoo.
Saksalaisella levy-yhtiölläkään ei ole kehitykseen nokan koputtamista. "Frozen-levyä äänitettäessä studioon saapui levy-yhtiön pomo, joka puoli biisiä kuunneltuaan sanoi tuottajalle, että voisivatko pojat kuulostaa enemmän Iron Maidenilta", sanoo Laihiala päätään puistellen.
"Sen jälkeen eivät ole edes yrittäneet puuttua mihinkään."
The Cold White Lightin rockmaisuutta lisää levyn ja sen yksittäisten kappaleiden maltillinen kesto. Intromaisen Konevitsan kirkonkellojen lisäksi levyllä on kymmenen raitaa, joiden joukossa ei ole ensimmäistäkään suuruudenhullua metallieeposta.
"Jäihän meillä yli aika paljon biisejä, joita ei saatu studioajan puitteissa työstettyä loppuun. Lähtökohtana oli, että ne tulisivat levylle mutta aika loppui, ja lisäksi parissa ideakin oli vähän keskeneräinen", sanoo rumpali Vesa Ranta.
"No, kolme varttia on ihan sopiva kesto. Kun aletaan tehdä 70-minuuttisia levyjä, jutun kantavuutta voi epäillä, vaikka biisit olisivat kuinka hyviä. Ollaan mietitty, että äänitetään livelevy tulevilta keikoilta. Ja jotain DVD-hässäkkää on viritteillä. Niille voisi laittaa ainakin kolme nyt viimeistelemättä jääneistä biiseistä", suunnittelee Laihiala.
Vuonna 2000 julkaistun Crimson-albumin jälkeinen elämä oli Sentencedille raskasta aikaa. Säännöllinen levyttäminen ja suuremmitta tauoitta jatkuneet kiertueet alkoivat vaatia veronsa. Soittaminen muuttui puurtamiseksi ja motivaatio laski kohisten.
"Kyllä se oli sellaista aikaa, että voi vittu kun pitää lähteä treeneihin", muistaa Laihiala.
Sentenced piti ennen The Cold White Lightin työstämistä uransa pisimmän tauon, jonka aikana kaverit eivät pahemmin toisiaan tapailleet, saati soittaneet yhdessä. Paussi ajoi asiansa, ja nyt soitto maistuu taas.
"Treenattu on kuin nuorina poikina, viitenä päivänä viikossa. Nyt se onkin helpompaa, kun olen muuttanut takaisin Ouluun", sanoo Turussa neljä vuotta valokuvausta opiskellut Ranta.
"Koko bändillä on taas kova hinku keikoille, mitä ei voinut sanoa Crimsonin jälkeen."
Suuri on kaunista
Sentenced on HIMin ja Amorphiksen jälkeen maamme kolmanneksi suurin raskaan rockin yhtye, jonka levyjä on myyty maailmanlaajuisesti satojatuhansia kappaleita. Bändin suosio ja suuruus putkahtaa mieleen kuitenkin vain harvoin, sanovat Laihiala ja Ranta.
"Ehkä sitten voisi ajatella bändin suuruutta, jos olisi miljoona tilillä. Mutta eipä ole. Kun soittaa festarikeikoilla ja tuhansia ihmisiä on kympillä mukana, niin se tuntuuhan se hyvältä. Tai kuten Istanbulissa, jossa heitettiin loppuunmyyty keikka parille tuhannelle hengelle. Meininki oli niin kova, että porukka tuli melkein aidasta läpi. Päivällä kun kävi syömässä piti olla henkivartijat mukana."
Laihiala myöntää olevan hienoa, kun bändin asiat toimivat ja keikoilla käy väkeä, mutta rock and roll -unelmasta ja elämäntavasta puhuminen saa hänet hermostumaan.
"Sentenced ei pyöri aurinkolasit päässä tuolla muiden bändien kanssa. Pimuja ja huumeita - ei todellakaan. Henkselinpaukuttelu ja semmoinen rocktähtimäinen ajattelutapa, että korotetaan itsensä jalustalle ja kohdellaan muita ihmisiä huonosti, ei onnistu meiltä."
"Turha pitää liian suurta välimatkaa faneihin. Kiertueella voidaan vaikka itse myydä paitoja", sanoo Ranta.
Kesän kotimaisten festivaalikeikkojen jälkeen Sentenced kiertää syksyllä kaksi viikkoa Yhdysvalloissa, minkä jälkeen on vuorossa laaja Keski-Euroopan kierros. Bändi vierailee varmuudella myös Etelä-Amerikassa, Japanin-kiertueen neuvottelut ovat vielä kesken.
"Japaniin meno on niin ihmeellistä, ettei sitä moni usko. Jos eivät pidä naamasta, homma tyssää heti alkuunsa. Siksi onkin parempi, että manageri hoitaa neuvottelut", Ranta ja Laihiala hymähtävät.