Kunnanjohtaja Paavo Pikkuaho sanoo, että kaupunki-nimikkeen käyttöönotolle on hänen tekemänsä selvityksen mukaan hyvät perusteet.
Hän haastatteli 19 uuden "maaseutukaupungin" viranhaltijoita ja luottamushenkilöitä. Pikkuaho päätyi heidän kokemuksistaan yhteenvetoon, että muutokselle on Pudasjärvelläkin vaikea löytää kielteisiä näkökohtia.
Kunnanjohtajan mukaan muutoksella on saavutettavissa kunnan kehittämisstrategiaan uusia eväitä.
Hän muistuttaa myös siitä, ettei kunnalle koituisi siitä ylimääräisiä kustannuksia.
"Saavutettavan hyödyn maksimoiminen edellyttää päättäjiltä, kuntaorganisaatiolta ja myös kuntalaisilta vahvistuvasta itsetunnosta kumpuavaa tavoitetta ja otetta. Muuten muutos on melkein yhtä tyhjän kanssa", hän korostaa.
Lähes kaikissa kunnissa
myönteinen näkemys
Pikkuaho pitää huomionarvoisena sitä, että muutamaa kuntaa lukuun ottamatta muutoksen vaikutukset koettiin joko jossakin määrin tai merkittävästi positiivisena.
Vain yksi kaupunki katsoi, ettei muutoksella saavutettu mainittavaa hyötyä.
"Minulle oli yllätys, että kaikki tunnetut matkailupitäjät, esimerkiksi Kalajoki ja Kuusamo, kokivat vaikutukset myönteisesti merkittävinä. Samoin yllätti se, että sellaiset valtakunnallisestikin vahvat maatalouskaupungit, kuten Nivala ja Kiuruvesi, kokivat muutoksen osuneen kaikin puolin oikeaan", Paavo Pikkuaho sanoo.
Pudasjärvellä
hyvä sijainti
Pikkuahon mielestä Pudasjärvellä on valmiudet liittyä kaupunkikerhoon.
"Ehkä keskeisin on liikenteellinen sijaintimme Oulu-Kuusamo -valtatien ja Kajaani-Rovaniemi
-kantatien risteyksessä. Lisäksi lentokentän, rautatien ja sataman saavutettavuutta (Oulussa) voidaan pitää hyvänä", hän pohtii.
Kunnanjohtaja tähdentää myös kunnan oman lentokeskuksen "määrätietoisen kehittämisen" avaavan uusia mahdollisuuksia varsinkin matkailu- ja liikematkustamiselle.
Pudasjärven kunnan taajama-aste on 50 prosenttia ja keskusluokituksessakin se on sijoitettu kaupunkitasoa osoittavaan D3:een.
Pikkuahon mukaan nämä ovat osoituksia siitä, että nykyaikaisen maaseutukaupungin tunnusmerkit täyttyvät.
"Monet uudet kaupungit ovat lähteneet vyöryn lailla mukaan kaupunkiryppäisiin. Meillä ei tällainen kilpailutekijä ei ole aiheuttamassa muutostarvetta. Itse asiassa olemme eräänlaisessa kaupunkityhjiössä."
Valtuustoon marraskuussa
Kunnanvaltuuston puheenjohtaja Reijo Kenttälän mielestä selvitys pukkii kunnan kehitystä "vängälläkin" kaupungistumisen suuntaan, koska negatiivisia vaikutuksia ei ole ilmennyt - eikä niitä hänenkään mieleen tule.
"Minun ensireaktioni kaupunkiasiaan oli aikoinaan se, että vähän höpöhomma ja turhakin. Mutta kun yhteiskunnallisista kehitystä nyt pohtii tarkemmin, suhtautuminen kysymykseen on muuttunut vakavaksi", Kenttälä kertoo.
Pudasjärvellä on hänen mukaansa ollut perinteisesti tapana suhtautua kehitykseen vähätellen ja vaatimattomasti.
Mutta nyt varsinkin valtuutetuilla on edessään haaste, että kyetäänkö kunnassa suuntautumaan myös uudenlaiseen ajatteluun.
"Kannattaa tietenkin muistaa, ettei tämä ole mikään elämän ja kuoleman kysymys. Asia on syytä katsoa ihan rauhassa", valtuuston puheenjohtaja Reijo Kenttälä lisää.
Valtuusto saa pähkinän purtavakseen todennäköisesti marraskuun "äyrikokouksessaan".
Jos kunnanvaltuusto päättää ottaa uuden nimikkeen käyttöön, Pudasjärvi ponkaisee 5 600 neliökilometrin pinta-alallaan samantien Suomen suurimmaksi kaupungiksi. Kuusamo jäisi kakkoseksi.