Päihdeongelmaisten häiriköinti keskustassa ja joissain kaupunginosissa on pitkään jatkunut riesa Oulussa.
Kaupunginvaltuuston jäsenen Riikka Moilasen (kesk.) nostettua Isonkadun tilanteen esille kohutulla ihmisroskakommentillaan asia on pullahtanut jälleen pintaan.
Oulun poliisilaitoksen ylikomisario, valvonta- ja hälytysyksikön johtaja Arto Autio esitti kohun keskellä, että kaupungin tulisi vihdoin perustaa selviämisasema, johon poliisi voisi toimittaa sammuneet, rauhallisesti ja asiallisesti käyttäytyvät päihtyneet henkilöt saamaan hoitoa.
Poliisin putka ei ole hänen mukaan riittävä ja asianmukainen keino pysäyttämään esimerkiksi vakavaa alkoholismia.
Kaupunki on selvittänyt selviämishoitoaseman perustamista muun muassa vuonna 2010. Suorat vuotuiset kokonaiskustannukset selviämisaseman eri vaihtoehdoissa olivat noin 0,6–0,8 miljoonaa euroa.
Tällä hetkellä on arvioitu niin, että selviämishoitopaikat ovat OYS:n yhteispäivystyksessä.
Myös talousarvion 2013 yhteydessä linjattiin, että selviämishoitopalvelujen järjestäminen ratkaistaan.
– Ratkaisua on haettu Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin kanssa osana tulevaisuuden sairaalaa, sillä selviämishoitoasema on terveydenhuollon laitteilla ja osaamisella varustettu yksikkö, jossa päihtyneen terveydentila tutkitaan ja arvioidaan säännöllisesti sekä reagoidaan akuutteihin terveysongelmiin, kertoo Oulun kaupungin hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto.
Sosiaali- ja terveysministeriön ohjeen mukaan päihtymys ei saa estää henkilön akuuttihoidon tarpeen arviointia ja hoidon järjestämistä eikä se saa estää henkilöä saamasta asianmukaista palvelua ja kohtelua.
– Terveydenhuollon päivystykseen hakeutuneen tai sinne tuodun päihtyneen henkilön hoidon tarve on arvioitava terveydenhuollossa. Erillistä selviämisasemaa ei ole ollut tarkoituksenmukaista perustaa, koska yhteispäivystyksessä potilaat saavat tarvitsemansa hoidon. Siellä toimii sosiaalipäivystys virka-aikana ja virka-ajan jälkeen. Kaupunginsairaalassa on myös oma päihdeosasto.
– Pelkästään selviämisaseman nimeä käyttävällä yksiköllä ei ole terveydenhuollon laitteita ja osaamista.
Kenttätie ottaa vastaan
Tätä nykyä asunnottomille päihdeongelmaisille henkilöille tarjotaan tilapäisasumispalvelua Kenttätien palvelukeskuksessa. Keskuksessa otetaan vastaan kaikki yömajoitusta tai asumispaikkaa vailla olevat.
Halutessaan he voivat jäädä asumaan tilapäisesti sinne.
Asiakkaiden asunnonhakua tuetaan Kenttätien ohjaajien ja sosiaalisen kuntoutuksen avulla. Heille tehdään palvelutarpeen arviointi, jonka perusteella tuki asumiseen järjestetään.
Asiakkaan asuessa Kenttätiellä häntä motivoidaan hakeutumaan mielenterveys- ja päihdepalveluiden piiriin ja hänen hoitoon pääsyään tuetaan.
Terveydenhuollon palveluiden kanssa yhdessä kaikissa hyvinvointikeskuksissa annetaan sosiaalihuoltolain mukaisia ohjaus- ja neuvontapalveluja sekä sosiaalityötä. Niihin voi hakeutua myös ilman ajanvarausta.
Asumispalveluita tarjotaan niitä tarvitseville päihdekuntoutujille erimuotoisina: kotiin suuntautuvina palveluina, palveluasumisena ja tehostettuna palveluasumisena.
Matalan kynnyksen kohtaamispaikkoja Oulussa on tarjolla muun ohella Byströmin nuorten palveluissa ja järjestöjen toiminnassa.
Oulussa on toiminut kesästä lähtien Nuorten Ystävien ja kriisikeskuksen yhteishanke Verto.
Esitys työryhmästä
Kaupunginvaltuutettu Anne Huotari (vas.) on ehdottanut eri puolueiden edustajista koottua työryhmää, jonka tavoitteena olisi yhteinen esitys päihdehoidon kehittämistoimista ja resursoinnista kaupungin seuraavan vuoden talousarvioon.
Aloite on saanut positiivisen vastaanoton. Hän itse ei työkiireiltään ennätä sen vetovastuuseen, mutta jäsenyys voisi tulla kyseeseen.
Juuri nyt hän ei osaa sanoa, muodostetaanko se vai ei. Jos niin tapahtuu, hänestä olisi tärkeää, että työryhmä olisi mahdollisimman laajapohjainen koostumukseltaan.
– Tämä on tarpeen, koska työryhmän täytyisi oikeasti saada tuloksia aikaan.
Mielellään valmista pitäisi tulla siihen mennessä, kun kaupunginjohtaja Päivi Laajala julkistaa oman esityksensä kaupungin ensi vuoden talousarviosta.
– Viimeistään kaupunginhallituksen budjettiriiheen mennessä sen olisi oltava valmis.
Yhteinen tahtotila
Kaupunki on käynnistänyt sairaanhoitopiirin kanssa selvitystyön, joka koskee myös mielenterveys- ja päihdepotilaita.
– Selvityksessä katsomme kaikkien mielenterveys- ja päihdepalvelujen käytön kustannukset. Mietimme, tulisiko jotakin palvelua vahventaa tai suunnata resursseja toisin. Tuomme vaihtoehtoja myös poliittiseen päätöksentekoon mahdollisesti jo loppuvuodesta, Kirsti Ylitalo-Katajisto toteaa.
Hyvinvointipalvelujen talousarvioesitys ensi vuodelle on haasteellinen, mutta sairaanhoitopiirin kanssa pyritään tiivistämään yhteistyötä ja löytämään uusia mielenterveys- ja päihdepalveluja parantavia ratkaisuja. Tahtotila on yhteinen.
– Tietääkseni poliittista työryhmää päihdepalvelujen kehittämiseksi ei ole perustettu ja sinänsä mikään työryhmä ei voi työskennellä ilman tietoperustaa.
Mielenterveys- ja päihdepalveluiden kokonaisuus on myös selvityksessä sote-maakuntavalmistelussa, hän muistuttaa.