Forum24 sai yhteydenoton oululaiselta lukijalta, joka oli käynyt Madeiralla.
Madeiran pääkaupungin Funchalin aallonmurtajassa komeili sininen piirros, jossa luki ”Finland, Oulu. Iris ja Raimo 2011, Sea Iris”.
Ketä olivat nämä Iris ja Raimo? Mistä he olivat tulleet ja minne matkalla?
Julkaisimme kuvan lehdessämme ja pian toimitukseemme soitettiin: kuvan takana olleet Iris ja Raimo olivat löytyneet!
– Mahtavaa, että piirros oli yhä tunnistettava, vaikka sen teosta on kahdeksan vuotta, Iris Ekholm hymyilee.
Kempeleen kotona on konkreettinen muisto Madeiran reissusta: suureen karttaan seinällä on piirretty Sea Iris -purjeveneen reitti ja pysähdykset Oulun Seelarista Kanariansaarille ja takaisin.
Ekholm ja aviomies Raimo Eloniemi olivat ikimuistoisella matkallaan kaikkiaan vuoden, viikon ja päivän.
Valmistautuminen tärkeintä
Vuosien takaisen purjehdusmatkan muistelu satamineen ja paikkakuntineen ei tuota pariskunnalle vaikeuksia:
– Matkaa on muisteltu niin monesti ja ne hetket on eletty monta kertaa uudelleen! Eri satamia matkallamme oli kaikkiaan 63, Ekholm laskee.
12-metrinen Sea Iris irrotti köytensä Oulun Seelarin satamasta 10. kesäkuuta 2011 suuntanaan Kanarian seitsemän saarta.
Lähtöä edelsi parin vuoden suunnittelu: tärkeiden turvalaitteiden hankintaa, saaristo- ja laivurikursseja, muiden matkakertomusten lukua, yhteydenottoja matkan tehneisiin...
– Ei noin kauas voi lähteä soitellen sotaan vaan perehdyimme kaikkeen mahdolliseen huolella. Kumpikaan ei ollut aiemmin seilannut vuorovesialueella, joten se vaati paljon tiedonhankintaa, Eloniemi kuvaa.
Tuttavat kyselivät, eikö matka pelota.
– Ei voi pelätä, jos haluaa jotain saavuttaa. Täytyy vain olla niin varma tekemisistään ja tietää asioista, että pelko ja epävarmuus on turhaa. Yllätyksiä voi minimoida huolellisella valmistautumisella, Ekholm kuvaa.
Tarinoita hytillinen
Reitti kulki Itämereltä Tanskan Kielin kanavan lävitse Pohjanmerelle, Ranskan rannikkoa pitkin Biskajanlahdelle, lahden yli Portugalin ja Espanjan rannikolle ja siitä edelleen Pohjois-Atlantin Madeiralle ja Kanariansaarille.
Gran Canarian Las Palmasin huvivenesatamassa Sea Iris pysähtyi seitsemän kuukautta ja matkaajat nauttivat talven yli etelän lämmöstä pohjoisen jäätiköiden sulamista odotellen.
Paluumatka alkoi samaa reittiä, mutta eri satamia pitkin 13. maaliskuuta 2012.
– Olimme koko matkalla vain kolme yötä hotellissa, sillä aikaa kun veneen pohja ja propelli puhdistettiin telakalla merenelävistä. Vene on kuin pieni kesämökki, jossa on kaikki tarpeellinen asumiseen, Ekholm kuvaa.
Matkan pisin yhtäjaksoinen merimatka oli 4,5 vuorokautta Lissabonin edustalta Cascaisin satamasta Portugalin Porto Santon saarelle.
– Veneilijät ovat täysin säiden armoilla, joten meidän tuli tarkoin katsoa sääennusteita seuraaville päiville, kun suuntasimme Atlantille monen päivän päähän satamista, Eloniemi kertoo.
Kokemuksia ja tarinoita purjehtijoilla on pitkältä matkaltaan ainakin hytillinen, mutta tärkeimpänä sanottavana heillä on rohkaisu:
– Jos mielii merille ja kauemmas, kannattaa lähteä taipaleelle. Matkalle ei kannata lähteä kiireellä, ja valmistautua pitää hyvin.
– Toteuta haaveesi mahdollisimman pian, ennen kuin se ei ole enää mahdollista, eläkeläiset hymyilevät.