Ilmastoahdistus on noussut muotisanaksi ihmisten keskuudessa. Etenkin monet nuoret kokevat ahdistusta. Ilmastonmuutos on tosiasia ja jokainen voi tehdä oman osuutensa sen ehkäisyssä.
Itse en koe minkäänlaista ahdistusta, sillä teen lähes joka päivä metsänhoitotöitä, joilla voimistan metsieni kasvua ja hiilensidontaa.
Parhaimmilla paikoilla metsäni kasvaa 12 kuutiometriä vuodessa yhtä hehtaaria kohden. Nyrkkisääntönä voi pitää sitä tosiasiaa, että kasvata kolme kuutiota suomalaista puuta, niele tonni hiiltä ilmakehästä. (Metsälehti 2/2019, Veli Pohjonen, metsätieteiden tohtori). Eli metsäni parhaimmat paikat nielevät hiiltä neljä tonnia hehtaarin alalla vuodessa.
Metsän kasvu on kovimmillaan hyvillä kasvupaikoilla, karut maat kasvavat vähemmän. Kasvu on parasta nuorissa metsissä. Yli satavuotiaissa metsissä kasvu on jo hyvin vähäistä.
Olen uudistanut metsiäni avohakkuilla pikku hiljaa. Hakkuun jälkeen on tehty hakkuualan raivaus, maanmuokkaus ja istutus tai kylvö. Olen onnistunut perustamaan täystiheitä havupuutaimikoita, joissa raivaussahalla on ollut käyttöä.
Raivattu vesakko on toiminut erinomaisena lannoitteena taimien kasvulle. Tämän jälkeen harvennushakkuut alaharvennusperiaatteella. Olen hoitanut metsiäni luonnonmukaisella tavalla.
Mitä on luonnonmukaisuus? Aikojen saatossa Suomen metsät ovat palaneet, eli on tapahtunut avohakkuu ja samalla maan pintakerroksen kulotus, johon reunapuustot ovat kylväneet uuden metsän.
Hoitamattomana metsässä tapahtuu alaharvennusta. Vahvemmat puuyksilöt selviävät voittajina, ja alle jääneet kuihtuvat ja kuolevat. Taimikonhoidossa ja harvennushakkuissa poistetaan sitten näitä alakynteen jääneitä puita.
Nykyiset metsänhoito- ja hakkuumenetelmät ovat jäljitelmä siitä, miten luonto toimii. Tuloksetkin ovat jo nähtävillä, sillä metsien kasvu ja hiilensidonta ovat kaksinkertaistuneet viimeisen 50 vuoden aikana.
Jatkuva kasvatus on taas luonnonvastainen hakkuumenetelmä. Luonto ei poista metsästä parhaita ja vahvimpia puuyksilöitä. Jatkuvan kasvatuksen menetelmällä metsikön kunto heikkenee joka kerta, kun sitä käsitellään ja samalla tuhoriski kasvaa.
Se, että jätämme metsämme vanhenemaan, hoitamatta ja hakkaamatta, koituu globaalissa mittakaavassa ilmaston tappioksi ja meillä tyhmästi teolliseksi vajaakäytöksi.
Ylitiheissä, hoitamattomissa ja kasvunsa lopettaneissa vanhoissa metsissä ilmastohyöty on nolla, koska lahoamisessa hiiltä vapautuu se määrä, mikä vähäiseen kasvuun sitoutuu.
Suomessa metsät kasvavat nyt 110 miljoona kuutiota vuodessa. Kasvua voitaisiin lisätä vielä huomattavasti panostamalla metsien hoitoon. Pohjois-Suomeen suunnitellut metsäteollisuuden investoinnit tulevat nyt tarpeeseen. Puuta riittää metsissämme ja kyllä maalla on mukavaa.
Veli Kalaoja
metsäammattilainen, eläkeläinen
metsänomistaja
Kestilä
Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!
Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.