Vilkaisu oululaisen Screentecin tuotantotiloihin kertoo, että jotain erityistä on tekeillä. Suuret laatikkopinot lojuvat keskellä lattiaa. Jokainen neliö on tehokäytössä.
– Arki on hyvinkin muuttunut. Korona alkoi näkyä alkuvuodesta meilläkin. Lomautukset olivat päällä. Sitten otimme härkää sarvista ja lähdimme suuntautumaan uudestaan, Screentecin toimitusjohtaja Antti Tauriainen kertaa tapahtumia.
Tähän saakka Screentec on tarjonnut asiakkailleen muun muassa lääketieteellisiä elektrodeja. Koronan rantautuessa Suomeen syntyi kuitenkin ajatus valmistaa sairaaloille ja hoitokodeille suojavisiirejä.
– Kontakteiltamme alkoi tulla sellaista viestiä, että sellaisia tarvittaisiin, teknologiajohtaja Mikko Paakkolanvaara muistelee.
Pian Screentec saikin kutsua lomautetut työntekijät takaisin töihin, ja nyt visiirejä tehdään 5 000–6 000 kappaletta päivässä.
– Olemme palkanneet 30 uutta työntekijää, eli lähes tuplanneet työntekijöiden määrän.
Seuraavaksi yritys aloittaa hengityssuojainten valmistuksen.
Screentec on sopinut tekevänsä sairaanhoitopiireille lähes miljoona kappaletta FFP3-luokan hengityssuojaimia sekä viiden miljoonan kappaleen erän sairaalakäyttöön soveltuvia kirurgisia maskeja.
Tuotanto käynnistyy kesän aikana, kunhan ensin Aasiasta tuotantoon tilatut kolme konetta saapuvat.
Suomen aiemmin tekemät epäonniset maskikaupat eivät luo toimitusjohtajalle painetta.
– Olemme jo ennestään tehneet medikaalituotantoon tavaraa. Meidän oma maineemme tässä on ennen kaikkea pelissä, eikä sillä ole mitään tekemistä aiempien maskikauppojen kanssa.
Vaikka hengityssuojaimet ovat juuri nyt erittäin kysyttyjä ja sopimus sairaanhoitopiirien kanssa olemassa, kaksikko näkee tuotannon aloittamisessa myös riskinsä. Hengityssuojaimia on saatavilla Aasian markkinoilta halvemmalla, eikä uusien laitteiden hankkiminen ole ihan ilmaista.
– Puhutaan useiden miljoonien kokonaisinvestoinnista, Tauriainen sanoo.
Tuotteille on tarkoitus hankkia standardien mukaiset luvat, ja tuotantoa on tarkoitus jatkaa poikkeusajan jälkeenkin.
– Kun tilanne normalisoituu, hintojen pitää olla kilpailukykyiset. Tämä vuosi menee siihen, että ajamme maskituotannon ylös.
Kyselyjä hengityssuojaimista on tullut ympäri Pohjoismaita. Tällä hetkellä yhtiö on vastannut, ettei tuotanto ole vielä alkanut. Kaksikko uskoo kuitenkin, että vuoden loppua kohden maskeja on mahdollista toimittaa myös muualle.
– Pitkää päivää on tehty, mutta se ei haittaa. Tämä on merkityksellistä. Joskus on tullut tehtyä paljon turhempaakin työtä, teknologiajohtaja Paakkolanvaara hymyilee.