Rocieros sulattaa hämmentävällä tavalla suomalaista iskelmää ja latinalaisen tanssimusiikin rytmejä.
Samballe, rumballe ja flamencolle sydämensä menettänyt oululaisyhtye on sovittanut uudelle El Castillo Del Cuento -esikoispitkäsoitolleen espanjankielisiä versioita suomalaisten rakastamista iskelmistä.
"Suurin osa levyn lauluista on rakennettu pala kerrallaan riisutun rumbapoljennon päälle", valottaa yhtyeessä kitaroiva oululainen musiikkiterapeutti ja kitaransoiton opettaja Jyrki Laiho.
Laiho kertoo, että ajatus sovittaa uusiksi useampiakin suomalaisen populaarimusiikin virstanpylväitä syntyi, kun yhtye muutama vuosi sitten jammaili Jukka Kuoppamäen säveltämää ja Jari Sillanpään tunnetuksi tekemää kappaletta Satulinna.
"Aloimme soittaa lattariversiota Satulinnasta, ja huomasimme, että sävellyksessä on sama sointukierto, kuin perinteisessä rumbassa", kitaristi muistelee.
Rocierosin sydän on yhtyeessä toista kitaraa soittava ja Oulussa flamencoharrastusta sekä -kitarointia väkevästi jo 1980-luvulta lähtien esiin tuonut Kari Suvilehto.
Yhtyeen musiikissa yhtyvät äänimaailmat Atlantin molemmilta puolin. Siinä on sävyjä vanhasta portugalilaisesta kansanmusiikista, moninaisena polveilevasta afrikkalaisesta rytmimusiikista lastuja höylänneestä brasilialaisesta rumbasta, kuubalaisista rumbasta ja espanjalaisesta flamencosta.
"Halusimme tehdä levystä mahdollisimman monipuolisen", Laiho sanoo..
Iskelmiä ja ikivihreitä on kautta populaarimusiikin satavuotisen historian kautta versioitu uusiksi. Monista tuntemattomien säveltäjien traditionaaleista on muiden muassa bluesin ja rockin saralla kasvanut vuosikymmenten alhossa omia, itsenäisiä kappaleita.
Vanhoja suomalaisia iskelmiä on jo 1970-luvulla käännetty diskopoljentoon, mutta eteläamerikkalaisen rytmimusiikin ja iskelmän yhteen sovittaminen on suomalaisen kevyen musiikin kulttuurissa uusi ilmiö.
"Laulujen uudelleen sovittaminen on kovan hakemisen takana jo siksi, että laulut pitää ensin kääntää suomesta espanjaksi. Sen jälkeen tekstit on rytmitettävä niin, että ne istuvat saumattomasti alkuperäisen suomenkielisen kappaleen melodiaan", Laiho tilittää.
Oululaiset sovittivat levylleen uusiksi Satulinnan ohella muiden muassa Anna Erikssonin laulaman Kaikista kasvoista, Kirkan jättihitin Kaksin rannalla yksinäiset sekä Toivo Kärjen ja Reino Helismaan vuonna 1959 Eila Pienimäelle säveltämän balladin Vanhan veräjän luona. Suomalaisen laululyriikan käänsi espanjaksi oululainen flamencoharrastaja Heikki Kangasperko.
"Kun iskelmää väännetään lattariksi, on kaikkein tärkeintä, että alkuperäisen laulun melodiat, sointupohja ja harmoniat kuuluvat selkeästi läpi myös uudessa versiossa", kitaristi painottaa.
Suuret suomalaiset syyshitit ovat ammentaneet monesti voimansa juuri suomalaisille ummikoille nostalgisista eteläisen Euroopan musiikillisista kuvastoista. Kylmässä pohjolassa ovat monet iskelmät paisuneet valtaisiksi hiteiksi, ja ne peilaavat yhä pettämättömällä tavalla suomalaista kaukokaipuuta. Sellaisia ovat muun muassa Irwin Goodmanin renkutus Las Palmas, Frederikin esittämä Ramaya ja Marion Rungin tulkitsema El Bimbo.
Eteläiset rytmit istuvat Laihon mukaan hyvin suomalaiseen mielenlaatuun.
"Kyllä sen heti huomaa noitakin kappaleita soittaessa, että ne saavat ihmiset tanssimaan, ja omat jalatkin vipattamaan."
Rocieros esiintyy perjantaina
14. syyskuuta Oulun Terva-
soihdussa ja 21. syyskuuta
Haukiputaan Navetassa.