"Oma tavoitteeni olisi, että vuoteen 2020 mennessä Sanginjoella olisi sen laatuinen alue, että siitä voitaisiin perustaa kansallispuiston tasoinen alue", lausuu luonnonsuojelubiologi Ari Rajasärkkä.
Rajasärkkä ehdotti mielipidekirjoituksessaan torstaisessa Kalevassa kaupungin metsien suojelemista ja ennallistamista, eikä aio jättää asiaa tämän kirjoituksen varaan.
"Varsinaisen kansallispuiston perustaminen voi olla vaikeaa, mutta tärkeintä on saada Sanginjoen ulkometsän alue tavalla tai toisella suojelluksi", Rajasärkkä linjaa.
Rajasärkkä sovittaa Sanginjoen metsille Pohjolan Nuuksion nimeä ja huomauttaa, että kansallispuiston tasoinen palveluvarustus on Sanginjoella jo periaatteellisella tasolla olemassa. "Ja se on lähellä Oulua, ympäristökunnat mukaan laskien vähintään 200 000 asukasta on kivenheiton päässä Sanginjoesta", Rajasärkkä perustelee.
"Ei Nuuksion kansallispuistokaan perustettaessa kovin häävissä kunnossa ollut, mutta aika tekee tehtävänsä", Rajasärkkä huomauttaa.
Kansallispuiston minimipinta-ala on tuhat hehtaaria, mutta tähän päästään Rajasärkän mukaan mutkan kautta helposti. "Sanginjoen alueella, varsinkin jos ottaa Pilpasuon mukaan, on valtion maata jonkin verran", Rajasärkkä pohjustaa.
"Ja jos valtion maasta perustettaisiin ensin kansallispuisto, sen jälkeen voidaan luonnonsuojelulain mukaan julkisoikeudellisten yhteisöjen omistamia maita liittää puistoon yhteisön suostumuksella. Eli kaupungin maita voitaisiin liittää valtion omistamaan kansallispuistoon."
Sanginjoen retkeilyalueella on kokoa 2 600 hehtaaria, lakisääteinen raja ylitettäisiin siis jo tällä helposti.
Keskusteluja
käydään
Kaupunginmetsänhoitaja Veli Puolakka Oulun kaupungin teknisestä keskuksesta näkee kaupungin kantaneen vastuunsa suojelusta julkisoikeudellisena yhteisönä hyvin.
"Kaupungin metsien osalta nojataan nykyiseen maankäyttöön, ja yleiskaava määrittelee aika pitkälle käytön tavoitteita", linjaa Puolakka.
"Kyllähän metsien käytön painotukset ovat viimeisen 20-30 vuoden aikana merkittävästi muuttuneet, ja niihin on tullut uusia ajatuksia", Puolakka toteaa.
Puolakan mukaan keskustelua metsäasioista on aina ollut ja on tulevaisuudessakin. Seuraava keskustelu Sanginjoen metsien käsittelytavoista käydään jo tulevana keskiviikkona muun muassa Oulun luonnonsuojeluyhdistyksen ja tutkijoiden kanssa.
Oulussa on kuusi luonnonsuojelulailla rauhoitettua luonnonsuojelualuetta ja yksi asemakaavalla rauhoitettu alue, Huutilampi.
Sanginjoella suurin suojelualue on Isokankaan luonnonsuojelualue.
"Isokankaan suojelualue on pinta-alaltaan 331 hehtaaria ja siinä on 60 hehtaarin aarniosa. Loput on metsäpuistoa eli luonnonhoitometsää", Puolakka kertoo. Perustamisen tavoitteena oli vanhan metsän säilyttäminen ja pohjavesialueen suojelu. Aarniosa on metsätaloustoimintojen ulkopuolella.
Rajasärkkä pitää kokonaispinta-aloja oleellisempana tarkastella, mitä suojelluilta hehtaareilta löytyy. "Alkuperäisluontoa suojellaan noin kymmenellä hehtaarilla. Kahden hehtaarin Asmonkorven luonnonsuojelualue on aika hyvä aarniokuusikko ja Isokankaan luonnonsuojelualueen aarniosalla on muutama hehtaari alkuperäisluontoa", Rajasärkkä luettelee.
Esimerkiksi Isokankaan 60 hehtaarin aarniosasta yhdeksän hehtaaria on vettä ja maa-alasta suuri osa ojitettua rämettä.
Suot
ojitettu
Pelkkä rauhoittaminen ei Rajasärkän mielestä riitä, koska esimerkiksi kaikki suot ja rämeet on ojitettu. "Kunnollisella ennallistamisella Sanginjoella olisi kymmenen vuoden kuluessa sen näköistä aluetta, ettei vanhaksi tuntisi."
Ennallistamiskeinoiksi Rajasärkkä mainitsee lahopuun lisäyksen, ojien tukkimisen, yhden puulajin metsien hakkaamisen ja mahdollisesti kulottamisenkin.
Hyvänä esikuvana Rajasärkkä mainitsee Metsähallituksen hallitseman Pinkjärven suojelumetsän Eurajoella.
"Siellä ennallistetaan määrätietoisesti 1 600 hehtaarin aluetta siten, että kymmenen vuoden kuluessa siitä on tarkoitus tehdä ihan kunnollinen suojelualue. Miksei siis Sanginjoella, missä on kuitenkin arvokkaita metsäluonnon rippeitä jäljellä, voisi tehdä kunnollisen suunnitelman luonnon ennallistamisesta?"
Rajasärkkä muistuttaa, että samalla voidaan tehdä bisnestä. "Pinkjärvelläkin ennallistaminen tehdään nimenomaan Metsähallituksen metsätalouden rahoittamana ja siitä tulee puunmyyntituloja niin paljon, että se on voittoa tuottavaa hommaa."
