Lukijalta
Mielipidekirjoitus

San­gin­joen ul­ko­met­sän hoito- ja käyt­tö­suun­ni­tel­ma laa­dit­ta­va uu­del­leen – läh­tö­koh­ta­na oltava val­tuus­ton päätös

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 29.1.2018 Sanginjoen ulkometsään muodostettavan 1 127 hehtaarin laajuisen yhtenäisen suojelualueen. Tilanne näyttää kuitenkin muuttuneen siirryttäessä poliittisista päätöksistä käytännön suunnitteluun.

Oulun kaupunginvaltuusto päätti 29.1.2018 Sanginjoen ulkometsään muodostettavan 1 127 hehtaarin laajuisen yhtenäisen suojelualueen. Viimeinkin, noin neljäntoista vuoden vääntämisen jälkeen. Suojelupäätös on tärkeä, sillä lajistoltaan yhtä monimuotoiset metsäalueet ovat jo todella vähissä myös Oulun seudulla.

Ulkometsästä jäi suojelun ulkopuolelle 1 442 hehtaaria. Onneksi kaupunginvaltuusto kuitenkin päätti samalla, että tämän alueen käsittelyn lähtökohtana on luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön edistäminen. Hakkuutkin tapahtuvat jatkuvapeitteisen metsätalouden periaatteilla. Avohakkuita ei siis tehdä.

Tilanne näyttää kuitenkin muuttuneen siirryttäessä poliittisista päätöksistä käytännön suunnitteluun. Kaupungin metsäsektori loi alueelle hoito- ja käyttösuunnitelman, joka on kuin mihin tahansa talousmetsään tehty. Jatkuvapeitteisyyden periaate sentään säilyi, mutta se ei yksin riitä metsän lajikirjon runsauden lisäämiseen saatikka riittävän puoleensavetävien ulkoilualueiden luomiseen.

Hoito- ja käyttösuunnitelma on metsätalousinsinöörien käsialaa. Suurin osa esitetyistä toimista heikentäisi monimuotoisuuden ja virkistyskäytön lisäksi myös hiilitasetta. Metsän ilmastonmuutosta hillitsevä vaikutus jäisi toteutumatta ja luonto köyhtyisi, vaikka tavoitteen piti olla päinvastainen.

”Hakkuiden ja puun kasvusta huolehtimisen sijaan tarvittaisiin ennen kaikkea luonnon ennallistamisen ja virkistysreittien kehittämisen suunnitelmaa.”

Suunnitelman ongelmallisuuteen kiinnittivät lausunnoissaan huomiota niin Oulun seudun ympäristötoimi ja Pohjois-Pohjanmaan ely-keskus kuin Suomen luonnonsuojeluliiton Oulun yhdistys ja Pohjois-Pohjanmaan lintutieteellinen yhdistyskin. Kaikki olivat yhtä mieltä siitä, että suunnitelma on nurinkurinen suhteessa valtuuston päätökseen, jota viranhaltijoiden tietysti tulisi noudattaa.

Ely kirjoitti muun muassa näin: ”Analyysi luonnon monimuotoisuuden tilan ja kehittämispotentiaalin osalta puuttuu lähes kokonaan ja virkistyskäytön osaltakin rajoittuu pitkälti lyhyeen kuvaukseen nykytilasta.” Sen sijaan suunnitelluista runsaista hakkuista puhutaan paljon ja yksityiskohtaisesti.

Lausuntojen perusviesti on, että suunnitelma tulisi laatia uudelleen niin, että sen lähtökohtana on valtuuston päätös. Sen laatimiseen tulisi osallistua luonnon monimuotoisuuden ja virkistyskäytön asiantuntijoita. Hakkuiden ja puun kasvusta huolehtimisen sijaan tarvittaisiin ennen kaikkea luonnon ennallistamisen ja virkistysreittien kehittämisen suunnitelmaa.

Ylitiheät istutusmetsät voidaan toki hoitaa, jolloin saadaan puunmyyntituloja. Esimerkiksi erittäin tiheät taimikot, joissa ei oikeastaan ole suojeltavaa, olisivat ensimmäisinä harvennusten listalla. Varttuneita metsäkuvioita ei sen sijaan tulisi käsitellä lainkaan, koska ne ovat lajiston kannalta arvokkaimpia.

Edellytämme, että Oulun kaupunki luo uuden, valtuuston päätöksen mukaisen hoito- ja käyttösuunnitelman, joka huomioi aikamme ekologisen kriisin ja toimii esimerkkinä luonnon kanssa tasapainoisesta metsänkäsittelystä.

Jari-Petteri Suutari

sihteeri, hallituksen jäsen

Paula Ratava

puheenjohtaja

Suomen luonnonsuojeluliiton29Oulun yhdistys

Esa Hohtola

puheenjohtaja

Ari-Pekka Auvinen

varapuheenjohtaja

Pohjois-Pohjanmaan29lintutieteellinen yhdistys

Lue lisää lukijoiden mielipiteitä päivän Kalevasta!

Näin lähetät mielipidekirjoituksen Kalevaan.