Sa­na­tai­de­kou­lus­sa ei viilata pilkkua

Valveen Sanataidekoulussa valmistaudutaan kovaa vauhtia jokakeväiseen Lumotut sanat -festivaaliin. Sanataideharrastajalle festarit tarkoittavat ennen muuta oman ryhmän esityksen ideoimista ja harjoittelua.

Olli Tuovinen ja Reetta Lahtinen suuntaavat kerran viikossa Valveelle sanataiteilemaan.
Olli Tuovinen ja Reetta Lahtinen suuntaavat kerran viikossa Valveelle sanataiteilemaan.
Kuva: Vihunen Lotta


Valveen Sanataidekoulussa valmistaudutaan kovaa vauhtia jokakeväiseen Lumotut sanat -festivaaliin. Sanataideharrastajalle festarit tarkoittavat ennen muuta oman ryhmän esityksen ideoimista ja harjoittelua.

Reetta Lahtisen, 16, ja Olli Tuovisen, 17, Miete-ryhmän esityksessä liikutaan tänä vuonna unimaailmassa.

"Unet ovat olleet meidän ryhmän teemana tämän kevään. Juoni lähti harjoituksesta, jossa mietittiin unien sankareita ja pahiksia. Itse esitys on varjoteatteriperformanssi, jossa on mukana dialogia ja pari kertojaa", Reetta ja Olli kuvailevat.

Olli ei tällä kertaa ehdi lavalle, sillä häntä kutsuvat muut velvollisuudet. Valveella nähdään samana iltana Runoraati, jota juontaa TV:n Runoraati-ohjelmasta tuttu Minna Joenniemi.

"Mukaan haluttiin kaksi sanataidekoululaista keskustelemaan runoista. Minut nakitettiin hommaan, kun ryhmän toinen poika ehti kieltäytyä ensin", Olli virnistää, mutta vakuuttaa lähtevänsä hyvillä mielin kommentoimaan runoja.

Sanataide ei ole harrastuksena tavallisimmasta päästä, joten sen syvin olemus on monille nuorille epäselvä. Sanataiteen määritteleminen osoittautuu harrastajillekin hankalaksi tehtäväksi.

"Enimmäkseen sanataide on luovaa kirjoittamista. Välillä tutustutaan myös eri tekstilajeihin, viime vuonna esimerkiksi luettiin minuuttinovelleja. Aika paljon riippuu ryhmästä ja vetäjästä mitä tehdään, mutta mitään kielioppisääntöjen läpikäymistä sanataide ei tosiaankaan ole", Reetta sanoo.

Jokaviikkoisten kokousten lisäksi harrastukseen liittyy joitain ylimääräisiä projekteja. Lumotut sanat -festivaalin ohella sanataiteilijan vuoden kohokohtiin kuuluu Oulussa joka marraskuu järjestettävä lastenelokuvien festivaali. Festarien sanomalehti Valokeilan pyörittäminen on sanataidekoululaisten vastuulla, joten harrastajat pääsevät syksyisin laatimaan urakalla leffa-arvosteluja ja haastatteluja.

Reetta ja Olli ovat molemmat harrastaneet sanataidetta viitisen vuotta. Mahdollisuus kirjoittaa ohjatusti ja kehittyä on tärkein syy siihen, ettei lopettaminen ole tullut ajankohtaiseksi. Olli kehuu myös sanataiteen yllätyksellisyyttä: joka tunti tehdään jotain erilaista.

"Toisaalta sanataiteesta on tullut tapa, johon on vain jäänyt koukkuun. Outo olo tulee, jos ei kerran viikossa voi mennä Valveelle kirjoittamaan", Olli sanoo.

Molemmat korostavat, että sosiaalinen puoli on myös olennainen osa harrastuksen mielekkyyttä. Ilmapiiri kokoontumisissa on rento, ja vuosien varrella ryhmästä on hitsautunut eräänlainen iso kaveriporukka. Kaverisuhteiden lisäksi sanataiteesta jää kuitenkin kuin vahingossa käteen myös teksti- ja kirjoitustaitoja

"Kirjoitustaidon ja kielenkäytön harjaantuminen näkyy koulussakin, kun vaikka esseitä kirjoittaessa ei tarvitse miettiä, miten asian muotoilee, vaan voi oikeasti keskittyä kirjoittamiseen. Elämässä pitää kuitenkin kirjoittaa aika paljon", Reetta toteaa.

Miete-ryhmän varjoteatteriesitys ja Runoraati osana Lumottua iltaa Kulttuuritalo Valveella perjantaina 16.5. kello 19.30-23.00. Vapaa pääsy.

Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.

Ilmoita asiavirheestä