Kemijärven Soppelan kylässä asuva Sami Nyyssönen, 15, on kerännyt kolikkoja vuoden ajan. Samilla kokoelmassaan yli kaksisataa erilaista kolikkoa.
"Kaikkein rakkain rahakaapissani oleva raha on vuoden 1915 yhden markan kolikko, jonka sain vaariltani yllätyslahjana", itse tekemässään lukollisessa rahakaapissa lanttejaan säilyttävä nuori kolikkokeräilijä puhkuu.
Lanttien keräily on postimerkkien, jääkiekkokorttien tai vaikkapa pinssien keräilyn tapaan harrastus, joka ei vaadi kerääjältä valtavaa aloituspääomaa tai samalla tavalla hyllymetreittäin huonetilaa kuin esimerkiksi klassisen kirjallisuuden tai vinyylilevyjen keräily.
Pennosten keräilyä pidetään monesti kuontalostaan harmaantuneiden ja luupin kautta rahojen kuvapintoja ahnaasti silmäilevien ikääntyneiden antiikkikauppiaiden huvina.
Oulun Numismaattinen Kerho RY.stä kerrotaan, että keräilijöiden keski-ikä on kolmen-neljänkymmenen paikkeilla.
Nyyssönen on Oulun numismaatikoiden järjestämissä tapahtumissa satunnaisesti käyvistä numismaatikoista yksi nuorimpia.
"Pienempänä keräsin pullojen kruunukorkkeja, joita ehti vuosien myötä kertyä kokoelmiin kolmisen tuhatta erilaista."
Sami nostaa pöydälle kasan kahden euron kolikoita ja pyörittelee niitä käsissään. Yksi eurokolikoista on arvopuolelta kuin mikä tahansa suomalaisessa kassakoneessa lojuva lantti, mutta sen kuvapuolelle on paukautettu miniatyyrikokoinen jättiläispuu.
"Portugalissa vuonna 2007 maan EU-puheenjohtajuuden kunniaksi lyöty kahden euron erikoiskolikko on ehdottomasti yksi kokoelmani komeimmista", Sami esittelee ylpeänä.
Nuori kemijärvispoika on haalinut katiskaansa suuren eurooppalaisen rahauudistuksen myötä maksuvälineeksi liki Euroopan joka kolkassa yhä maksuvälineenä käyviä euroja sekä Venäjän ja Ruotsin vallan aikaisia markan ja viiden pennin kolikoita.
"Jokaisen rahojen keräilystä kiinnostuneen kannattaa heti alussa päättää mitä kerää ja keskittyä keräämään hyväkuntoisia kolikoita", numismaatikko painottaa.
Malttia harrastuksessa tarvitaan, ja Sami muistuttaakin, että esimerkiksi kaikkien euromaiden täydellisten kolikkosarjojen kerääminen kerralla voi olla aloittelevalle taalerien keräilijälle kova pala.
Arvokolikkoon voi onnella törmätä vaikka kotikylän sekatavarakaupan kassalla.
"Olen muutamia keräilymielessä arvokkaitakin euroja nähnyt ihan tavallisessa rahaliikenteessä kierrossa. Kerran jopa karkkia ostaessani olen saanut kukkarooni vaihtorahana harvinaisen suomalaisen kahden euron erikoiseuron."
Kun postimerkkien saralla keräilijöitä ovat aina kiehtoneet yhdeksännentoista vuosisadan siirtomaa-ajan harvinaiset merkit, löytyy numismaatikon toivelistalla rahoja, jotka ovat todella vanhoja.
"Olin kerran koiran kanssa talomme takapihalla ja ihmettelin, miksi se kaivaa maahan kuoppaa ja sieltähän sen kuono oli sitten vainunnut vuoden 1876 kahden äyrin kolikon, joka on perimätiedon mukaan tippunut maahan Ruotsin vallan aikaiselta ruotuväen sotilaalta", Sami kertoo.
