Posti aikoo siirtyä yhteen, varhain aamulla hoidettavaan jakelukierrokseen. Se on hyvä ajatus. Saman tien pitäisi palata lauantaijakeluun.
Posti on pahassa välikädessä, kun kirjeiden määrän väheneminen supistaa tuloja ja samaan aikaan kilpailijat nakertavat mahdollisuuksia korottaa hintoja. Suunnitelma siirtyä kahdesta jakelukierroksesta yhteen pyrkii vastaamaan molempiin pulmiin. Väkeä voisi jossakin määrin vähentää ja jakeluautojen mittareihin kertyisi puolta vähemmän ajokilometrejä.
Nykyisin postin saapumisen vaihteluväli on suuri asuinpaikasta riippuen. Muutamin paikoin kirjeet tulevat aamusella kolme, neljä tuntia varhaiskannon jälkeen. Jossakin toisaalla kirjeiden tulo venyy iltapäivään. Kaiken lisäksi jakeluaikataulut vaihtelevat päivittäin.
Jos Postin toimitusjohtajan Jukka Alhon kaavailut vuonna 2004 alkavaksi aiotusta uudistuksesta toteutuvat, kirjeet ja lehdet jaettaisiin kerran päivässä, yleensä jo kuuden aikoihin aamulla. Vaikeammin hoidettavilla alueilla posti tulisi aamukymmeneen mennessä. Ani harvat joutuisivat odottelemaan postiautoa puolille päivin.
Muutos olisi historiallinen. Useimmat ehtisivät jo samana päivänä ryhtyä tärkeän kirjeen vaatimiin toimiin.Jakeluautojen ajon vähenemistä voi pitää myös kansantaloudellisena etuna.
Harva muutos tuo mukanaan pelkkää hyvää. Postin jakelu-uudistuksellakin olisi huonot puolensa. Yhtiön johto myöntää, että työntekijöille uusi töihintuloaika voisi olla pulmallinen. Aamuvarhaisella nyt työnsä aloittavat joutuisivat tulemaan töihin jo aamuyön tunteina. Nyt öiseen aikaan postia siirtelevien pitäisi vastaisuudessa aikaistaa vuoronsa iltaan.
Elämänrytmin muutos on monille hankalaa. Niinpä Postiliitto ärähti välittömästi jäsentensä puolesta. Puheenjohtaja Esa Vilkuna pelotteli, että työehtosopimusten määräykset syövät merkittävän osan muutoksen säästöistä. Ennen aamuneljää aloitetusta työstä pitää alan nykyisten työehtojen mukaan maksaa 30 prosentin yötyökorvaus puoleen päivään saakka.
Luvassa oleva lisärahakaan tuskin murentaa tiukinta muutosvastarintaa. Kun vähän alle 50-vuotias postimiehen tyyppiesimerkki on ehtinyt olla neljännesvuosisadan päivätyössä, hän ei hevin siirry yötyöläiseksi. Ei, vaikka monilla muilla palvelualoilla ja myös tehtaissa yötyötä on tehty aina. Voi kuitenkin olla, että suorajakeluiden markkinoista kilpailevien yritysten esimerkki pakottaa myös postilaiset harkitsemaan asiaa uudelleen.
Osalle postin asiakkaita uudistus aiheuttaisi etujen ohella myös haittaa. Kirjeet pitäisi viedä jo puoleen päivään mennessä laatikkoon ja ehkä tunnin, pari myöhemmin postikonttoriin, mikäli lähetyksen haluaa ehtivän perille seuraavana päivänä. Nykyisin aikaa on nelisen tuntia enemmän.
Myös eduskunnalla on sanansa sanottavana. Postipalvelulaki määrittää kirjeiden aikataulun. Lainsäätäjä joutuu miettimään uudistuksen etujen ja haittojen painoarvoa, jos se aiotaan toteuttaa.
Varhaisjakelu on merkittävä parannus postipalveluihin, mutta miksi tyytyä vain siihen. Postin kannattaisi saman tien ottaa käyttöön myös lauantaikanto. Se olisi mainio korvaus siitä, että kirjeet ja muut posti olisi vietävä kannettavaksi nykyistä paljon aikaisemmin. Uudistuksesta aiheutuvat säästöt antaisivat siihen mahdollisuuden. Lauantaikanto voisi sopia myös Postiliiton tavoitteisiin: työn määrä ei vähenisi niin paljon kuin viisipäiväisessä jakelussa. Lauantaikanto olisi Postille myös merkittävä kilpailuvaltti.