Oulunsalon seurakunnan varhaiskasvatustiimi
Adventista lähdimme matkalle uuteen kirkkovuoteen. Perheen pienille matka kohti joulun lapsen syntymäjuhlaa on monella tapaa mieleen jäävää aikaa, keskellä talven pimeintä ajanjaksoa.
Jo pienikin lapsi laskee päiviä ja öitä kohti joulun suurta juhlaa availlen pikkuisilla sormillaan adventtikalenterin luukkuja jännitystä sisällään tuntien: mitähän tänään kalenterin luukusta ilmestyy. Matkallaan hän astelee omin lämpimin pikkusaappain, jotka turvalliset vanhemmat ovat hänelle hankkineet suojaamaan jalkoja kylmettymiseltä.
Silloin ensimmäisenä jouluna Joosef ja Maria matkasivat myös, kenties kylmentyvään iltaan asti ja saivat majoittua lämpimään talliin, jossa kylmät kädet saattoi painaa lämmintä eläimen kylkeä vasten. Tuon saman lämmön voimme nähdä vieläkin lasten joulun matkaa seuratessamme.
Kodeissa syttyvät lämpimät ja tunnelmalliset jouluvalot väriloistossaan, herkulliset tuoksut hiipivät ohuina kiehkuroina jokaiseen huoneeseen ja kaikkien kotona touhuilevien neniin, kun yhdessä loihditaan maukkaita jouluherkkuja.
Kun hämärtyvään iltaan syttyvät pihoille värikkäät joulunvalot ja ensilumi sataa, juoksee lapsi kuusen alle ravistaen puusta lumet päällensä iloiten ja nauraen. Tuota lapsen taianomaista salaisuuksien täyteistä kokonaista matkaa jouluun meidän aikuisten on hyvä pysähtyä rinnalla kulkemaan.
Rauhoitumme kuulemaan ja tuntemaan joulun lämmön ja ilosanoman, jonka ensimmäisenä jouluna paimenet sekä Itämaan viisaat tietäjät saivat kokea Marian ja Joosefin kanssa hiljaisessa tallissa, yöstä tummuvalla taivaalla kirkkaasti loistavan tähden alla.