Raahelainen yrittäjä Sanna Paakkonen rakastaa musiikkia. Nuorempana hän soitti pianoa ja kävi laulutunneilla, sitten harrastamiseen tuli kymmenen vuoden luova tauko, ennen kuin Sanna kolmenkympin kynnyksellä halusi elvyttää vanhan harrastuksensa – hieman uusilla mausteilla.
”Halusin palauttaa musiikin elämääni ja saada sitä myöten siihen vähän uudenlaista sisältöä. Saksofonissa on kerrassaan upea, sielua hyväilevä ääni, joka soittaessa resonoi upeasti kropassa. Siksi valitsin soittimeksi juuri saksofonin”, mainostoimisto WTF Design Oy:n yrittäjä kertoo rakkaasta harrastuksestaan.
Aikaa löytyy, kun sitä järjestää
Nyt Sannalla on takanaan kymmenisen vuotta saksofonin parissa.
”Alkuun kävin ohjatusti soittotunneilla, nyt vapaamuotoisemmin tilanteen mukaan. Soitan Raahen puhallinorkesterissa alttofonia. Harjoitukset ja aktiivisempi soittaminen keskittyvät yleensä esiintymisien ympärille.”
Orkesterilla on yleensä pari isompaa konserttia vuosittain ja lisäksi se tekee jonkin verran tilausesiintymisiä ympäri vuoden, myös yhteistyössä muiden orkestereiden kanssa.
”Seuraava esiintyminen on kaupungin itsenäisyyspäiväjuhlassa. Kuulun myös puhallinorkesterin hallitukseen, olen siellä varapuheenjohtajana.”
Sanna kokee, että harrastukset ja työmaailmasta ulos johdattava vapaa-ajanvietto on yrittäjälle oman jaksamisen kannalta todella tärkeää.
”Soittaessa ei pysty ajattelemaan yhtään mitään muuta. Se sopii siis erittäin hyvin kiireiselle ja koko ajan aivokoppaansa äärirajoille venyttävälle yrittäjälle. Soittaessa miettii vain oikeaa nuottia, taukoja, sävellajeja, stemmoja, voimakkuusvaihteluja, hengittämistä, kropan pitämistä kasassa. Ja kapellimestarin tahtipuikkoa. Muuta ei siihen hetkeen mahdu. Hyvien treenien tai ison konsertin jälkeen on todella puhdistunut ja vapautunut olo. Jotkut saavuttavat saman tunteen varmasti meditoimalla tai joogassa”, Sanna kuvailee ja jatkaa, että toki välillä aika on kortilla, mutta yleensä aikaa löytyy kyllä, kun vähän järjestelee.
”Ainakin itse kaipaan työnteon ja yrittämisen rinnalle jotakin tasapainottavaa tekemistä, soittamista tai muuta, jonka kautta saa ajatukset välillä työstä pois, vaikka työstäni niin paljon tykkääkin.”
Saksofoni ei päästä helpolla
Saksofoni ei ole mikään helppo ja yksinkertainen soitin, vaan vaatii soittajaltaan paljon sinnikkyyttä ja kunnossa olevaa fysiikkaa.
”Vaikeahan se on”, Sanna tuumaa rakkaasta soittimestaan.
”Itsestä tuntuu, että mitä enemmän ja pidempään soittaa, sitä paremmin ymmärtää, että kuinka paljon siitä voikaan vielä oppia. Haluaisin olla hyvä fonisti, mutta toistaiseksi se on kaatunut aikatauluihin. Pitäisi siis soittaa paljon, paljon enemmän, jotta voisi sanoa olevansa hyvä.”
Kunnon soitin ei myöskään irtoa ihan pikkurahalla. Niin sanotusti ihan hyvän saksofonin saa noin tonnilla. Sannan mukaan sillä pääsee hyvin alkuun.
”Mutta varmasti vain taivas on rajana, jos haluaa oikein täysillä panostaa soittimiin. Minulla on sekä altto- että tenorisaksofoni. Bändissä soitan alttoa, mutta haaveilen leppoisista lomapäivistä, jolloin voisi yrittää viritellä syvempää suhdetta myös tenoriin. Se on isompi kuin altto, siksi vaatii vähän eri lihaksia ja erilaista kropan käyttöä.”
Sanna rakastaa etenkin mollivoittoista ja mahdollisimman mahtipontista musiikkia.
”Iso orkesterisoitanta sopii minulle siis erittäin hyvin! Soitamme konserteissa usein esimerkiksi elokuvamusiikkia, josta löytyy skaalaa isollekin kokoonpanolle. Siinä muiden puhaltimien keskellä soittaessa, rumpusettien hakatessa taustalla, sielu lepää ja kroppa täyttyy ääriään myöten musiikista, soinnuista, sävelistä, nyansseista, rytmeistä. Siinä hetkessä ei tarvitse yhtään mitään muuta.”