Saksalaiset politiikantutkijat katsovat, että mikään Saksan puolueista ei saanut sunnuntain liittopäivävaaleissa yksiselitteistä hallitustehtävää maan äänestäjäkunnalta. Heidän mukaansa vaalitulos vie maan nyt umpikujalta näyttävään tilanteeseen, joka on liittotasavallan poliittisessa historiassa ainutlaatuinen.
"Kaikissa muissa liittovaaleissa on ollut selvää, millaiselta uusi hallitus näyttäisi. Nyt olemme ensimmäistä kertaa täysin avoimessa tilanteessa", politiikantutkija Peter Lösche kuvailee.
Löschen mukaan tulos ei vie Saksaa kuitenkaan suoraan kaaokseen vaan poliittisesti erittäin epävakaaseen tilanteeseen. Tällöin linjat vedetään jo hallitustunnusteluissa enemmän erimielisyyksien kuin yhtäläisyyksien perusteella, mikä asettaa tutkijoiden mukaan merkittäviä esteitä etenkin Saksan kipeästi tarvitsemien reformien tielle.
"Koko vaali on todiste integraatiokyvyn puutteesta Saksassa. Aikaan ei saatu selvää enemmistöä uudistusten puolesta, vaan suuri enemmistö on uudistuksia vastaan", puoluetutkija Eckhard Jesse tiivistää.
"Tämä tarkoittaa Saksalle erittäin vaikeita aikoja."
Häviäjät julistivat itsensä voittajiksi
Erityisen hämmästyttävänä politiikantutkijoiden keskuudessa pidetään molempien kansanpuolueiden kristillisdemokraattien (CDU/CDU) ja sosialidemokraattien (SPD) samanaikaista vaalitappioita. Kumpikin puolue menetti sunnuntain vaaleissa kannatusta useita prosenttiyksikköjä, mutta julistautui silti vaalin voittajaksi.
Kristillisdemokraatit saivat sunnuntaina 35,2 prosenttia äänistä ja sosialidemokraatit 34,3 prosenttia. Kolme vuotta sitten molemmat keräsivät 38,5 prosentin kannatuksen.
Vertaansa vailla oleva ilmiö on tutkijoiden mielestä myös se, että kristillisdemokraattien Angela Merkel että sosialidemokraattien Gerhard Schröder vaativat yhtäaikaa liittokanslerin paikkaa itselleen. Molemmat ilmoittivat kanslerihaluistaan heti vaalituloksen ratkettua.
Merkelin puolesta puhuu tutkijoiden mielestä se, että CDU/CSU sai vaaleissa uuteen parlamenttiin niukalti enemmän kansanedustajia kuin sosialidemokraatit. Tuloslaskelmien mukaan CDU/CSU saa liittopäiville 225 edustajaa ja SPD 222.
"Musta hevonen kansleriksi"
Schröderin mahdollisuus jatkaa Saksan johdossa on Peter Löschen mukaan Dresdenissä lokakuun 2. päivänä järjestettävässä jälkivaalissa. Yksi vaalipiiri äänestää tuolloin ehdokkaan kuoleman takia kahta viikkoa myöhemmin kuin koko Saksa. Löschen mukaan Schröder voi kääntää pelin teoriassa vielä patiksi, jos SPD saa parlamenttiin lopulta yhtä monta kansanedustajaa kuin CDU/CSU.
"Dresden ei ole vielä mukana lopullisissa vaalituloksissa. On ajateltavissa, että lopulta syntyy patti ja täytyy neuvotella uudelleen. Jos SPD:llä olisi yksi paikka enemmän, suuri koalitio Schröderin johdolla olisi mahdollinen", Peter Lösche sanoo.
Infratest dimap -tutkimuslaitoksen laskelmien mukaan SPD ei kuitenkaan enää voi saavuttaa enemmistöä.
Echard Jesse puolestaan ennustaa, että Saksan uuden hallituksen kärjessä voidaan lopulta nähdä joku muu kuin Merkel tai Schröder. Mahdollisia kanslerinimiä ovat Jessen mukaan tilanteesta riippuen Alasaksin ministeripresidentti Christian Wulff (CDU) ja Peer Steinbrück (SPD).
"Suuri koalitiohallitus häviäjien hätäratkaisu"
Schröderin mahdollisuudet Jesse tyrmää suoralta kädeltä yksin kanslerin sunnuntaisen vaalikeskusteluesiintymisen perusteella. Schröder esiintyi tuolloin tunkeilevan ylimielisesti ja itsevarmasti.
"Se oli äärimmäisen nolo esitys, jolla Schröder veti maton itsensä alta. Täydellinen blackout-esitys", Jesse sanoo.
Professori Franz Walterin mukaan molempien suurten kansanpuolueiden kannatuksen sulaminen nakertaa suuren hallituskoalition uskottavuutta jo lähtökuopissa, vaikka sen johdossa olisi kuka.
"SPD:n ja kristillisdemokraattien tulokset ovat niin huonoja, että suuri koalitio näyttäisi häviäjien hätäliitolta. Ja se ei olisi mikään hyvä alku", Walter luonnehtii.
Tämä puhuisi hänen mukaansa etenkin Merkeliä vastaan.
"Kaikissa maailman suurissa koalitioissa on heikko johtaja. Niissä tarvitaan yhdistäjää ja välittäjää. Minulle ei ole syntynyt sellaista vaikutelmaa, että rouva Merkel on tällainen henkilö."
Politiikantutkija Peter Lösche veikkaa, että Saksan seuraava hallituskokoonpano on lopulta niin sanottu "Jamaika-hallitus", joka muodostuu kristillisdemokraateista, liberaalipuolue FDP:stä ja vihreistä.