Ympäristöministeriö viimeistelee parhaillaan asetusta haja-asutusalueiden jätevesien puhdistamisesta. Yli-insinööri Jorma Kaloinen totesi tiistaina Lahdessa, ettei muutos ole niin suuri kuin moni on kuvitellut.
"Lakihan kieltää jo ympäristön pilaamisen. Tuleva asetus vaikuttaa eniten siellä, missä WC-vesiä johdetaan nyt pelkkään sakokaivoon."
Uudet määräykset koskevat uudis- ja korjausrakentamiskohteita ensi vuoden alusta lähtien. Muut yhteisviemärien ulkopuolella asuvat saavat kymmenen vuotta aikaa parantaa jätevesijärjestelynsä.
Saostussäiliö ei tulevaisuudessa enää riitä, vaan tarvitaan maasuodattamo tai pienpuhdistamo. Joissakin tapauksissa ratkaisuksi käy umpisäiliö ja imeyttämö.
Haja-asutusalueilla asuu noin miljoona suomalaista, minkä lisäksi pohja- ja pintavesiä rasittaa noin 450 000 kesämökkiä.
"Asetus ei aiheuta ongelmia esimerkiksi kesämökillä, missä käytetään erillistä kuivavessaa ja kompostointia", sanoo yli-insinööri Kaloinen.
Ministeriö harkitsee vakavasti mahdollisuutta poikkeuslupiin tilanteissa, joissa puhdistamisvelvollisuus olisi kohtuutontoa. Pidennykset harkittaisiin aina tapauskohtaisesti, yksityistä ja yleistä etua punniten.
Yli-insinööri Kaloinen arvelee uusien määräysten johtavan kylissä viemäriosuuskuntien perustamiseen samaan tapaan, kuin vedenhankintayhtymät ovat korvanneet yksityisiä kaivoja. Esimerkiksi Pyhäjärvellä on yhteistyöllä varmistettu laitteille ammattimainen huolto.
Pienpuhdistamoiden huolto on havaittu ongelmaksi ulkomailla, missä niistä on pidempiaikaiset kokemukset. "Yksin asuva vanhus ei siitä selviä, vaan tarvitsee ammattiapua", päätteli Lahdessa Tukholman vesiyhtiön edustaja Daniel Hellström.
Hellströmin mielestä pienpuhdistamot ovat tulleet liian kalliiksi pikkukylien asukkaille.