SAK lähtee kevään eduskuntavaaleihin aiempaa karummalla linjalla. Viime vaaleissa mässäilevällä ökyherralla herkutelleen tv-mainoksen ja muun mielikuvamainonnan sijaan panokset asetetaan nyt tiukasti asiakysymyksiin. Noin miljoonaa palkansaajaa edustava järjestö aikoo tivata puolueilta ja ehdokkailta konkreettisia näkemyksiä siitä, kuinka talouden ja työelämän ongelmat tulisi ratkaista. Tarkoitus on, että ympäripyöreiden julistusten sijaan kaikkien tulisi kerrankin sanoa selvästi jo ennen vaaleja, mikä on puolueen linja.
Kampanjaa keskiviikkona esitellyt SAK:n puheenjohtaja Lauri Lyly (sd.) piti selvänä, että vaalien keskeinen teema on työ.
"Seuraavan hallituksen ohjelman punaisena lankana tulee olla nimenomaan työ, ja sen tekijän näkökulma. Kokonaisuutta voisi kuvata sanoilla työllisyys ja oikeudenmukaisuus." SAK:ssa katsotaan, että pääomaverotusta lukuun ottamatta leikkauslistoille ei ole tarvetta. Rahaa saataisiin, kun esimerkiksi rakennusalan harmaan talouden liikevaihdon 1,2 miljardia euroa tulisi lailliseen jakoon. Työllisyyden parantaminen tukisi talouden kasvua. Lylyn mukaan keskeinen tavoite on työllisyysasteen nosto yli 73 prosenttiin. Työurien pidentäminen vaatii laadullisia uudistuksia. "Orastavaa talouskasvua ei saa tärvellä ylikireällä finanssipolitiikalla." Metalliliiton puheenjohtaja Riku Aalto (sd. ) korosti, että lama ei ole ohi. Yli 18?000 liiton jäsentä on yhä työttömänä. Julkista sektoria edustavan JHL:n puheenjohtaja Tuire Santamäki-Vuori (sd.) muistutti, että neljäsosa palkansaajista, noin 700?000 palkansaajaa, on yhä pätkä- tai muissa silpputöissä.
SAK:n vaaleihin jakaman tuen määrä laskee viime vaalien 350?000:sta 250?000 euroon. Rahat menevät suurelta osin ulkomainontaan. Puolueille tai ehdokkaille ei jaeta suoraa rahallista tukea. SAK:n suurimmat liitot tukevat omia jäseniään puoluekannasta riippumatta. Esimerkiksi kaksi maan suurinta ammattiliitoa, julkisen sektorin JHL ja palvelualojen PAM tukevat kaikkia ehdokkaitaan. JHL on budjetoinut kullekin 500 euroa.