Sai­raa­lat kor­jaa­vat yk­si­tyis­ten vir­hei­tä

Näönkorjausleikkausten määristä ja komplikaatioista vaaditaan rekisteriä

”Esitutkimusta ja laserleikkausta ei saisi tehdä samana päivänä”, Timo Tervo (oikealla) sanoo. Hän tutkii keravalaista Harry Johanssonia sairaanhoitaja Aminlafif Serwanin kanssa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikassa. Tervo leikkaa potilaita myös yksityisessä terveydenhuollossa. ”Klinikan silmälääkäreistä varmaan 90 prosenttia työskentelee myös yksityisellä.”
”Esitutkimusta ja laserleikkausta ei saisi tehdä samana päivänä”, Timo Tervo (oikealla) sanoo. Hän tutkii keravalaista Harry Johanssonia sairaanhoitaja Aminlafif Serwanin kanssa Helsingin yliopistollisen keskussairaalan silmäklinikassa. Tervo leikkaa potilaita myös yksityisessä terveydenhuollossa. ”Klinikan silmälääkäreistä varmaan 90 prosenttia työskentelee myös yksityisellä.”
Kuva: Mauri Ratilainen

Julkinen terveydenhuolto joutuu korjaamaan yksityisten tekemissä näönkorjausleikkauksissa sattuneita virheitä ja tutkimaan epäilyjä niistä.

”Taittovirheleikkausten komplikaatioita tutkitaan ja korjataan esimerkiksi Hyksin silmäklinikassa vuosittain muutamia kymmeniä”, kertoo osastonylilääkäri, professori Timo Tervo.

Taittovirheleikkauksia ei tehdä julkisessa terveydenhuollossa ilman lääketieteellistä perustetta.

Silmien laserleikkaukset ovat yleistyneet nopeasti. Suomessa tehdään jopa 15 000 leikkausta vuodessa. Määrä on arvio, koska leikkauksia ei rekisteröidä.

Suomessa ei myöskään ole velvollisuutta ilmoittaa näissä leikkauksissa sattuneista komplikaatioista. Timo Tervo pitää tätä ongelmana.

”Tieto toimenpiteiden määristä ja komplikaatioista pitäisi mennä rekisteriin.”

Leikkausten mainonnassa tapahtuu Tervon mukaan ylilyöntejä.

”Uusinta tekniikkaa mainostetaan parhaaksi, mutta ei se välttämättä aina ole.”

Ilmoita asiavirheestä