Kirjoittaja kuuluu Kalevan nuorten
kirjoittajien ryhmään.
Sanna Heikkilä, 19, on asunut koko ikänsä Tyrnävällä. Maalla asumisesta kumpuaa voimaa maanläheisiin harrastuksiin. Limingan taidekoulua käyvä Sanna nauttii käsillä tekemisestä ja eläinten hoitamisesta. Vapaa-aika kuluu neuloen, ommellen, lankaa värjäten, saippuaa tehden ja leipoen.
Sanna on kokeillut myös kangaspuilla kutomista ja erilaisten voiteiden tekemistä. Rakkain harrastus on kuitenkin lemmikeistä huolehtiminen. Koiran ja kolmen kissan lisäksi kotipihasta löytyy kaksi vuohta, kuusivuotiaat Pinja ja Minttu.
Kipinän eläimiin Sanna sai lapsena hoitaessaan Harmin Markka -nimistä vuohta eläinpuistossa Limingassa. Parin vuoden kinuamisen jälkeen vanhemmat taipuivat ostamaan Minttu-nimisen vuohen.
Yksinäiselle vuohelle haettiin seuraksi toinen vuohi, Pinja, joka tosin pääsi perheeseen vasta pienen mutkan kautta. Heti hakureissun jälkeen vuohi säikähti perheen haukkuvaa koiraa ja pinkaisi karkuun. Pikkuneiti löytyi vasta kuukauden kuluttua autiotalosta, jossa se oli pitänyt majaa.
Vuohet seuraavat Sannaa kuin koirat. "Eivät ne takuulla tule perässä, jos ne hoksaavat herkun kasvimaalla", Sanna nauraa. Välillä tyttö käy sarvipäiden kanssa pitkilläkin kävelylenkeillä. Nuori arvelee hymyillen, että näky saattaa huvittaa naapureita.
Vuohien kasvattaminen ei tule maalla kalliiksi. Heinät ja kaurat saadaan omilta pelloilta, vain kuivikkeet ja kivennäiset pitää ostaa. Mitään hyötykäyttöä perhe ei ole eläimille kehittänyt, vaikka Sanna onkin valmistanut vuohiensa maidosta saippuaa. Vuohenmaitosaippua onkin Sannan mukaan arvostetuinta käsintehtyä saippuaa.
Saippuan tekeminen on huomattavasti kalliimpaa kuin valmiin tuotteen ostaminen kaupasta. Sanna haluaa kuitenkin tietää tarkasti, mitä tuotteessa on. Lisäksi hän nauttii tekemisestä suunnattomasti.
Perussaippuan tekeminen on helppoa ja nopeaa. Rasva, lipeä ja vesi sekoitetaan ja kaadetaan muottiin jähmettymään. Sanna kehottaa kuitenkin kokeilemaan rohkeasti erilaisia ideoita. Maitoa lisäämällä saippuasta saa hellävaraisen ja karkeiden jauhojen avulla kuorivan. Seokseen voi laittaa myös vaikkapa suklaata, hajusteita ja koristeita.
Erikoisimmassa Sannan valmistamassa saippuassa vesi vaihdettiin koivun mahlaan. Tämän idean hän keksi itse, mutta netistä löytyy paljon yksityiskohtaisia ohjeita, piristäviä vinkkejä ja tuotteita saippuan valmistukseen.
Sanna itse on hankkinut pari sydämen muotoista muottia, mutta hän sanoo, että myös laudoista itse valmistettu muotti toimii mainiosti. Haaveissa Sannalla on valmistaa koulullaan leimasin, jolla voisi painaa vielä pehmeään saippuaan kuvan. Näin tuotoksista tulisi entistäkin persoonallisempia.
Sanna tekee neulostöitä suomalaisten lampaiden luomuvillasta ja värjää ne omilta mailta keräämiltään kasveilla. Saippuan raaka-aineet hän valitsee huolella. Kasvissyöjän saippuasta ei löydy eläinrasvoja.
Kaupungissa elävä ja asustava ei voi ottaa vuohta, eikä välttämättä pysty harrastamaan sotkuista lankojen värjäystä. Vähän tilaa vievä saippuan tekeminen onnistuu myös kerrostaloyksiössä.