Ruokamyrkytyksiä aiheuttavat bakteerit voivat lisääntyä huoneenlämmössä hyvinkin lyhyessä ajassa. Esimerkiksi paistettu kinkku tulisi aterioiden välillä säilyttää 0-6 C-asteen lämpötilassa ja se pitäisi syödä loppuun viikossa eli mieluiten uuteen vuoteen mennessä.
Kinkkua käsiteltäessä voi ihmisen käsistä joutua stafylokokki-bakteereita kinkkuun. Bakteerit lisääntyvät nopeasti kinkussa, jos sitä säilytetään huoneenlämmössä. Tämä voi johtaa ruokamyrkytykseen.
Tyhjiöpakatuissa kylmäsavukaloissa ja graavisuolatuissa kaloissa sekä mädissä voi esiintyä listeriaa. Turvallinen säilytyslämpötila näille tuotteille on +3 astetta tai sen alle myös kotijääkaapissa.
Viimeisen myyntiajankohdan ylittäneitä tuotteita ei tule käyttää. Listeriabakteerien määrä lisääntyy, jos tuotetta säilytetään +3 astetta korkeammassa lämpötilassa. Tällöin tuotteen turvallinen säilyvyysaika lyhenee.
Mikäli joulupöydässä tarjotaan siipikarjan lihaa, on aterian valmistuksessa muistettava, että raaka liha voi sisältää salmonelloja tai kampylobakteereja.
Käsittele raakaa lihaa erillisillä työvälineillä ja kypsennä liha erityisen tarkasti kauttaaltaan vähintään +70-asteiseksi. Salmonella ja kampylobakteeri tuhoutuvat tässä lämpötilassa. Käytä lihalämpömittaria.
Joulun aikaan jääkaappi täyttyy monessa kodissa kukkuroilleen. Jotta elintarvikkeet säilyisivät toivotun ajan, olisi varmistettava, että jääkaappi on riittävän kylmä ja että ilma pääsee kiertämään.
Useimmille elintarvikkeille sopiva keskilämpötila on +5 astetta. Kalatuotteille turvallinen lämpötila on kuitenkin korkeintaan alle +3 astetta. Oikein säädetyssä ja täytetyssä jääkaapissa on kylmintä kaapin alaosassa.
Elintarvikevalvonnan tietoon on tullut kuparimyrkytyksiä, kun vedenkeittimellä on keitetty glögiä. Oireina oli oksentelua, ripulia ja vatsakipuja. Hapan glögi syövyttää lämmitysvastuksesta runsaasti kuparia. Vedenkeittimiä tulee käyttää vain veden keittämiseen.
Lisää tietoa jouluruokien säilytyksestä löytyy elintarvikeviraston sivuilta.