Vancouver Kuka ikinä onkaan laatinut miesten olympiakiekon sarjaohjelman, hänelle ojennettakoon suoraan vaikka kaupungin avaimet ja avattakoon ovet kaikkiin kekkereihin.
Tarjolla on nimittäin kolme kiekkospektaakkelia 11 tunnin sisällä.
Huomion keskipisteeseen joutuvat ensimmäisenä vanhat veriviholliset Venäjä ja Tshekki. Kun kiekko putoaa jäähän, kello on Suomessa kymmenen illalla - Vancouverissa kuullaan samaan aikaan kello 12 lyönnit päivällä.
Kello 2.40 sunnuntain ja maanantain välisenä yönä iskevät yhteen pohjoisamerikkalaiset naapurukset USA ja Kanada. Triangelin viimeiset melodiat kilkattavat pohjoismaisessa hengessä kun Suomi ja Ruotsi aloittavat oman taistelunsa kello 7 aamulla.
Kannattaa valvoa. Jokaisessa ottelussa on panoksena lohkovoitto ja vapaalippu puolivälieriin.
Ensi yö on kiekkofanin taivas.
Venäjä-Tshekki
Miksi Jaromir Jagr käyttää pelipaitaa 68? Se muistuttaa häntä ja koko maailmaa siitä, kuinka neuvostotankit vyöryivät Prahan kaduille 1968.
Tshekkoslovakian jääkiekkohistorian kenties tunteikkain olympiakisoissa saavutettu voitto Neuvostoliitossa on 5-4 päättynyt ottelu Grenoblesta 1968 - vain muutamia kuukausia ennen miehitystä
Silloin sotaa käytiin asein ja tankein - nyt Vancouverissa osapuolet käyttävät kättä pidempänä mailaa ja kiekkotaituruutta, jonka takaa löytyvät muun muassa nimet Aleksandr Ovetshkin, Ilja Kovaltshuk,Patrik Elias ja Jaromir Jagr.
Kanada-USA
Jos kanadalaisten suurimmat pelot kohdistuvat Venäjään, USA tulee heti vanavedessä kakkosena.
Tämä on vanha uutinen, mutta monet muistavat maailmancupin vuonna 1996, jolloin Mike Richter johdatti paras kolmesta -pelatuissa finaaleissa USA:n 2-1-voittoon. Silloin etelänaapuri ikään kuin varasti Kanadassa keksityn lajin.
Paremmat kanadalaismuistot ovat vuodelta 2002. Tuolloin oli Mario Lemieux´n vuoro ottaa tahtipuikot käsiinsä ja maalata vaahteranlehti kultaiseksi.
USA:n vanhat parrat Chris Chelios etunenässä ovat nyt väistyneet. Uusia suunnannäyttäjiä edustavat muun muassa Toronton Phil Kessel ja Chicagon Patrick Kane - ja miksei myös Paul "Peterin poika" Stastny.
Suomi-Ruotsi
Onko Suomen kiekkomaajoukkueella mitään niin katkeraa muistoa kuin Torinon olympiafinaalissa 2006? Kolmannen erän alussa Saku Koivun maila katkeaa aloituksessa, paikka avautuu nopeasti Nicklas Lidströmille, joka ampuu voittomaalin Antero Niittymäen selän taakse: 3-2.
Mutta mahtuu Ruotsinkin olympiahistoriaan kurjuutta, tuska ja katkeruutta. Naganossa 1998 Suomi nujersi Saku Koivun ja Teemu Selänteen johdolla sinikeltaiset puolivälierissä 2-1. Koivu, Selänne ja Lidström ovat yhä mukana - kenties yhtä ratkaisevissa rooleissa kuin aina ennenkin.
Turnauksessa erikoistilannepelaaminen nousee erittäin merkittäväksi. Se osa-alue Suomella on kahden pelatun ottelun perusteella hyvin hallinnassa.