Kylmenevät säät ovat saaneet monet suomalaiset seuraamaan tiiviisti sähkön hintaa. Pörssisähkössä nähtiin syksyllä hintapiikkejä mutta myös jaksoja, jolloin hinta valahti nollaan.
Pörssisähköä ostaa kolmannes Suomen kotitalouksista. Määräaikainen kiinteähintainen sähkösopimus oli viime vuoden lopussa noin 45 prosentilla talouksista. Loput ostavat sähkönsä toistaiseksi voimassa olevilla sopimuksilla, joissa hinta muuttuu verkkaisemmin.
Juuri pörssisähköasiakkaiden on helpointa nipistää sähkölaskuista turhat eurot pois. Tämä onnistuu ajoittamalla energiasyöpöimpien sähkölaitteiden käyttö halvimpien hintojen hetkiin. Erilaiset sovellukset ja muu uusi tekniikka mahdollistavat näiden hetkien hyödyntämisen yhä kätevämmin.
Jos pörssisähkön hinnan heilunta koettelee hermoja, mielen voi rauhoittaa määräaikaisella sopimuksella. Näiden hinnat ovat pudonneet jo alle niiden lukemien, jotka vallitsivat ennen muutaman vuoden takaista äkkinousua. Vuoden tai kahden määräaikaisia sopimuksia myydään alle seitsemän sentin hintaan kilowattitunnilta.
Pörssisähkön hinta riippuu tulevana talvena taas ennen kaikkea säästä. Jos tulee ankara tuuleton pakkanen, hinnat pomppaavat. Vielä korkeammalle ne ampuvat, jos sähkön tuotannossa tai siirrossa on samaan aikaan häiriöitä.
Sähkön johdannaismarkkinoiden perusteella sähkön hinnan oletetaan pysyvän talven aikana maltillisissa lukemissa. Hintaennusteet osuvat parhaiten maaliin, jos maailmassa ei tapahdu odottamattomia asioita.
Uutena tekijänä näkymää vakauttaa Pohjois-Ruotsista Muhokselle rakennettu uusi Aurora-siirtoyhteys. Voimajohdon siirtokapasiteetti Suomeen on noin 800 megawattia eli pyöreästi yhden Olkiluodon vanhemman ydinvoimalayksikön verran.
Tämän hetken tilannetta ei kuitenkaan voi naulata kiinni vuosiksi eteenpäin. Kantaverkkoyhtiö Fingridin arvioissa sähkön kulutus voi seuraavan kymmenen vuoden kuluessa meillä kaksinkertaistua.
Sähkön kysyntä kasvaa etenkin teollisuudessa. Datakeskuksia on tulossa arvailujen varassa oleva määrä. Myös kaukolämpö tuotetaan tulevaisuudessa nykyistä useammin sähköllä. Kotitalouksissa kulutusta lisäävät erityisesti sähköautot.
Kun kulutus kasvaa, tuulivoimaa saadaan nopeasti lisää. Tuuli- ja aurinkovoiman tuotanto vain on sään armoilla. Suomessa tuulisähkön tuotanto voi nyt teoriassa vaihdella välillä 0 – 9 000 megawattia. Tulevina vuosina Suomi tarvitsee lisää myös säävarmaa sähköä.
Tuonnin lisäys on mahdollista, mutta sähkön kysyntä kasvaa Ruotsin puolellakin. Lisäydinvoiman rakentaminen isoissa tai pienissä yksiköissä nousee meillä pakosta pöydälle. Uudet hankkeet tuskin toteutuvat ilman valtion tukea. Kansalaisen kukkarolle päädytään lopulta silloinkin.