Sitra on ilmastoratkaisuja julki tuodessaan korostanut sähköautoilua.
Liikenne- ja viestintäministeriö on julkaisussaan Toimenpideohjelma hiilettömään liikenteeseen 2045 tuonut esille tavoitteen, jonka mukaan Suomessa pitäisi olla noin 670 000 sähköautoa vuoteen 2030 mennessä.
Millainen on täyssähköauto?
Täyssähköauton voimanlähteenä on sähkömoottori, ajoenergia on varastoituna akkuun. Autossa ei ole polttomoottoria.
Autolle tulee olla latauspiste paikassa, jossa autoa eniten säilytetään, kun sillä ei ajeta.
Ajoakun energiasisällön yksikkö on kilowattitunti, kWh.
Täyssähköauto kuluttaa energiaa autosta ja vuodenajasta riippuen 12–20 kilowattituntia sadalla kilometrillä.
Talvikäyttöä ajatellen 40 kilowattitunnin ajoakku on pienin, jolla pärjää minimivaatimuksin Suomen talvessa, mutta tällöinkin toimintasäde yhdellä latauksella on noin 200 kilometriä.
Tällä hetkellä uusien sähköautojen ajoakkujen kapasiteetti on noin 40–100 kilowattituntia.
Ajoakun lataus käytännössä
Ajoenergian lataaminen ajoakkuun tapahtuu sähköverkosta.
Nopein menetelmä on pikalataus, noin 50 kilowattituntia tunnissa. Suuri osa sähköautoista ei pysty hyödyntämään tätä suurempaa latausnopeutta.
Pikalatausasemia on Suomessa yli sata, mutta ne eivät ole jakautuneet tasaisesti. Etelä-Suomessa pikalatausasemia on eniten.
Vielä nopeampi tapa on supernopea lataus, noin 150 kilowattituntia tunnissa. Tällainen latausasema löytyy Lohjalta, siis vain yksi asema Suomessa.
Supernopean latausaseman hinta on noin 200 000 euroa. Latausaseman kapasiteetti riittää tulevaisuuden sähköautoillekin.
22 kwh:n latausasemia on Suomessa satoja, Helsingin talousalueella 239 ja Oulun talousalueella 22 kappaletta.
Tunnissa tällaisella asemalla saa ladattua noin 100 kilometrin verran ajomatkaa.
Lähes tyhjän akun lataaminen täyteen kesken matkan ei tällaisella puolinopealla laturilla ole mahdollista, ellei halua odottaa useita tunteja.
22 kwh:n latausasema voidaan asentaa kotiin, jos saatavilla on kolmivaihesähköä. Auton lämmityspistorasian tilalle tätä ei voi asentaa.
Valovirta eli peruspistorasia mahdollistaa sähköauton lataamisen, mutta latausnopeus on 2–3 kilowattituntia tunnissa. Esimerkiksi noin 60 kwh:n akun lataus lähes tyhjästä kestää valovirralla noin vuorokauden.
Tavallinen pistorasia ei sovellu sähköauton jatkuvaan lataamiseen johtojen ylikuormituksen takia.
Täyssähköauton päästöt
Täyssähköauto on paikallisesti päästötön.
Ajoakun lataamiseen käytetty sähkö voi olla vähäpäästöistä, kuten vesisähkö ja ydinvoima sähkö. Runsaspäästöistä on hiilisähkö.
Jokainen pohtii itse millainen sähkö on vähäpäästöistä. Tässäkin asiassa tieto lisää tuskaa.
Suomen keskimääräisellä sähköntuotantorakenteella sähköauton hiilidioksidipäästöt ovat 35–40 grammaa kilometriä kohden koko energiaketjun yli tarkasteltuna. Täyssähköauton käytössä syntyy energian hävikkiä, jota aiheuttavat akun lataaminen ja purkaminen sekä sähkömoottori- ja ohjauselektroniikka.
Sähköauton hyötysuhde voimalaitoksesta auton akselille on noin 50 prosenttia.
Bensiinimoottorin hyötysuhde on noin 25 prosenttia ja dieselmoottorin 40 prosenttia.
Pohdittavaa sähköautoilun eri puolista
Kaupunkiautona sähköauto on ihanteellinen vaihtoehto.
Pitkien etäisyyksien maassa pikalatausverkoston vajavaisuus estää käytön pitkillä matkoilla. Talviolosuhteet heikentävät entisestään rajallista toimintasädettä.
Huollontarve ja käyttökustannukset ovat edulliset.
Markkinoille on vasta tulossa sähköautoja, jotka ovat hinnaltaan polttomoottoriautojen luokkaa.
Täyssähköauto painaa noin 1,5-kertaisesti verrattuna perinteiseen autoon. Isompi massa vaatii enemmän energiaa.
Ajoakut joudutaan vaihtamaan yhden kerran auton elinkaaren aikana.
Sähköautolla on Suomessa käyttövoimavero, 30–40 senttiä vuorokausi.
CO2-päästö on pieni Suomen energiantuotannolla.