Jos ja kun sähköautojen teknologia saadaan tarpeeksi luotettaviksi, sen tuomat edut autoilijalle ovat kiistattomat. Sähköautojen päästöt ovat olemattomat. Ajaminen on kilometriä kohden kolme kertaa halvempaa kuin bensiinillä. Sähköauton moottorissa on vain kourallinen liikkuvia osia -- mikä tuo suurempaa säästöä huoltoihin. Lisäksi vaihteettomassa sähköautossa on maksimivääntö heti sen lähdettyä liikkeelle.
2000-luvulla sähköautojen tuloon suhtaudutaan toiveikkaan realistisesti. Koska vain harvoilla on konkreettista kokemusta sähköautoista, niiden teknologiaan liittyy edelleen kysymysmerkkejä. Nämä koskevat mm. sähköautojen latausaikaa, latauspaikkojen riittävyyttä, akkujen kestoa ja niiden painoa.
Suomalainenkin koeauto kehitteillä
Ainakin Fortumilla suhtaudutaan hyvin optimistisesti sähköautojen tuloon. Fortum rakentaa parhaillaan Valmet Automotiven kanssa konseptiautoa ja sekä kehittää sen lataustekniikkaa. Auto on tarkoitus esitellä Geneven autonäyttelyssä maaliskuussa 2010.
Lisäksi Valmet on jo aiemmin sopinut amerikkalaisen luksushybridi Fisker Karman ja norjalaisen Think-sähköauton valmistuksesta Uudessakaupungissa.
Fortumin sähköautopuolesta vastaavan Juha Matikaisen mukaan sähköautoja koskeviin epäluuloihin ei oleikaan syytä.
"Tutkimusten mukaan suomalaiset ajavat keskimäärin 54 km päivässä. Ensimmäisellä ison autotehtaan sähköautolla, Mitsubishi iMiEV:llä, voi ajaa maksimissaan 144 km."
Matikaisen mukaan sähköautojen akkujen latausaika ei ole ongelma normaalissa ajossa.
"Hitaalla kotilatauksella auton litiumakut täyttyvät noin seitsemässä tunnissa. Lataus hoituu siis helposti vaikkapa yön yli nukkuessa. Useimmilla on myös sähköpiste työpaikoilla, joten sieltäkin saa autoon lisäenergiaa samalla kun itse tekee tuottavaa työtä."
Matikaisen mukaan Mitsubishin tarjoamalla pikalatausratkaisulla auto saadaan ladattua noin 25--30 minuutissa kuluessa 80 -prosenttisesti, eli noin 100 kilometrin pituista matkaa varten.
"Toyota on julkistamansa tiedon mukaan tuomassa markkinoille 10 kertaa nykyisiä tehokkaammat akut. Tuolloin yhdellä latauksella voidaan ajaa jopa 1 440 kilometriä. Tähän saattaa tosin mennä vielä 10 vuotta. Kun akut ja sähköjärjestelmät kehittyvät entisestään, latausaika lyhenee jopa muutamaan minuuttiin. Litiumakkujen iän suhteen ei tarvitse olla huolissaan. Esim. Mitsubishi antaa akuilleen 10 vuoden takuun."
Ensimmäiset yleiset lataustolpat jo käytössä
Entäpä sitten sähköautojen akkujen lataukseen suunniteltu infrastruktuuri? Riittääkö lataustolppien määrä eri ajoreittien varrella?
"Ensimmäiset yleisessä käytössä olevat sähköautotolpat on jo asennettu Stockmannin uuteen parkkihalliin Helsingin ydinkeskustassa. Seuraavat yleiseen käyttöön tulevat latauspisteet asennetaan kuluvan syksyn aikana Espooseen. Lataustolppia rakennettaan varmasti riittävästi kysynnän ja tarpeen mukaan. Käymme parhaillaan keskusteluja eri puolilla Suomea mahdollisten yhteistyötahojen kanssa", Matikainen evästää.
Yhteisöllinen hanke nimeltä Sähköautot -- Nyt! tarjoaa mielenkiintoisen vaihtoehdon valmiille sähköautoille. Hanke on keskittynyt polttomoottoriautojen muuntamiseen sähköautoiksi massamittakaavassa.
"Toivotamme tervetulleeksi kaikki uudet sähköautot", sanoo kansalaisvaikuttaja Jiri Räsänen, joka on mukana hankkeessa.
"Mutta meistä vanhojen autojen romuttamista fiksumpaa on niiden muuntaminen sähköautoiksi."
Sähköautot -- Nyt! yhteisön ensimmäinen massamuunnokseen tähtäävä prototyyppiauto eCorolla on vastikään ollut ensiajolla. Tarkoitus on edetä auton esittelyyn syksyn aikana ja suoraan pienen erän valmistamiseen.
"Tarkoituksemme on esitellä myös sähköinen eSmart syksyn aikana. Yhteisömme ei itsessään tuota sähköautoja, ainoastaan muunnospakettien suunnitelmat. Ne ovat piakkoin avointa lähdekoodia ja kenen tahansa valmistajan tuotettavissa. Yksittäinen kuluttaja ostaa tämän jälkeen muunnospaketin ja muunnospalvelun autohuoltamolta. Niin helppoa se tulee olemaan", Räsänen kertoo.
Lisätietoa verkosta: www.fortum.fi/sahkoauto tai www.sahkoautot.fi