Muutama vuosi sitten oululainen fysioterapeutti Riitta Vesikukka sai oivalluksen: fysioterapiassa yleisesti käytettävää sähköhoitoa voisi soveltaa käänteisesti.
Hoidossa annettava sähkövirta nimittäin synnyttää kehon kudoksissa sähköisen vasteen, joka on erilainen riippuen kudoksen tilasta. Sähköärtyvyyttä mittaamalla tästä tilasta pystyttäisiin tekemään päätelmiä.
Vesikukka esitti ajatuksensa kempeleläisen Innokas Medical Oy:n työryhmässä, jossa pohdittiin tulevaisuuden hoitovälineitä. Ideaa ryhdyttiin kehittämään Teknologian kehittämiskeskuksen ja monien yritysten rahoituksen turvin. Tutkimushanketta lähti vetämään Oulun seudun ammattikorkeakoulun hyvinvointiteknologian koulutusohjelma, tuotekehitystä Innokas Medical.
Kahden ja puolen vuoden uurastuksen tuloksena on syntynyt ensimmäinen sähköärtyvyyden mittaukseen, hienosti sanottuna frekvenssianalyysimenetelmään, pohjautuva laitesovellutus.
PTC Vision -nimen saanut laite sopii fysikaalisen hoidon ja kuntoutuksen tulosten seuraamiseen, diagnosoinnin apuvälineeksi sekä perinteiseksi sähköhoitolaitteeksi.
Kudosten sähköärtyvyyden mittaaminen tapahtuu samalla tavoin kuin sähköhoidon antaminen: potilaaseen kiinnitettävien antureiden, elektrodien, kautta. Virheiden eliminoimiseksi mittaukset tehdään ranteesta, nilkasta tai selästä, jotka pysyvät fysiologisesti melko samanlaisina riippumatta esimerkiksi potilaan lihavuudesta tai laihuudesta.
Mittaukset apuna diagnosoinnissa
Tutkittavaan johdetaan taajuusmoduloitua vaihtovirtaa, jonka voimakkuutta säädellään välillä 0-40 milliampeeria ja taajuutta välillä 10-100 hertsiä. Ongelma kudoksessa näkyy sähköisessä vastesignaalissa. Terve kudos käyttäytyy sille ominaisella tavalla ja antaa normaalin vastesignaalin, mutta esimerkiksi olkapäävaiva tuottaa poikkeavan mittaustuloksen.
Eri potilasryhmät, kuten niskaongelmaiset tai selkävaivaiset, käyttäytyvät sähköisesti omalla tavallaan. Siten mittaustulokset voivat auttaa vaivan diagnosoinnissa. Näytön kuvioissa eri värein merkityt tunto-, liike- ja kipuvasteet kertovat, mikä kudosten tilassa on poikkeuksellista. Viivadiagrammit tarkentavat ongelman sijaintipaikkaa.
Diagnosointi vaatii kuitenkin pohjakseen laajaa havainto- ja vertailuaineistoa. Tietokantaa onkin ryhdytty keräämään mittaamalla eri potilasryhmiä Rokuan kuntoutuskeskuksessa, Oysissa ja Oulun Diakonissalaitoksella. Joukossa oli muun muassa fibromyalgiaa sairastavia, niska-hartiavaivoista kärsiviä sekä halvauspotilaita. Vertailuryhmänä oli terveitä henkilöitä.
Tähän mennessä on mitattu noin 500 ihmistä. Laitteen kehittely jatkuu nimenomaan tietokantaa laajentamalla. Otos on saatava niin suureksi, että sen pohjalta voidaan tehdä diagnooseja, kertoo tutkimushankkeen johtaja Pekka Knuuti.
Mittausten ohella myös tutkittavan tuntemuksilla on sijansa diagnoosin tekemisessä. Kun potilaaseen ryhdytään syöttämään virtaa, tuntee hän tavallisesti kihelmöintiä. Virran voimakkuutta lisättäessä seuraavat tahdottomat liikevasteet ja kiputuntemukset. Mikäli kudoksessa on häiriötila, saattaa kipu ilmetä heti virtaa syötettäessä.
Nopea palaute
hoidon tehosta
Riitta Vesikukan mukaan PTC Visionia on vertailtu käytössä oleviin mittalaitteisiin ja -tapoihin ja todettu, että se ajaa saman asian kuin esimerkiksi lihaskunto- tai puristusvoimatesti. Laitteen etuna hän pitää nopeutta ja tarkkuutta: kudosten tilasta saadaan analyysi varttitunnissa.
Lisäksi hoidon määrääminen helpottuu. "Mittaamalla voi saada selville esimerkiksi, että häiriö on tuntotasossa. Fysioterapeutti lähtee sitten terapoimaan sitä, eikä laita tekemään turhia jumppaliikkeitä", Vesikukka havainnollistaa. Koje myös ehdottaa hoitomuotoa keräämänsä mittaustiedon pohjalta sekä toimii sähköhoitolaitteena.
Hoidon tehoavuuden seuraamisen pitäisi onnistua laitteella entistä nopeammin ja tarkemmin. Uusi mittaus voidaan suorittaa heti vaikkapa liikuntaharjoitusten tai sähköhoidon jälkeen, ja hoidon vaikutus visualisoituu näytölle.
Pekka Knuutin mukaan hoidon vaikutuksen arviointi perinteisillä testeillä on summittaisempaa ja hitaampaa. "Kuntoutuksen edistymisestä saadaan tällä tavoin objektiivista palautetta, numerodataa. Ei olla kyselyjen varassa."
Laitteesta voivat hyötyä myös urheilijat ja kuntoilijat. "Onnistuimmekin ennustamaan mittaustuloksista korkeushypyn Suomen ennätyksen melkein päivälleen", Knuuti heittää.
PTC Vision esiteltiin kansainväliselle yleisölle Medica-messuilla Düsseldorfissa marraskuun lopulla. Erityisesti kuntoutuslääkärit olivat kiinnostuneita. Keväällä 2003 markkinoille tulevasta laitteesta on jo tehty ensimmäiset tilaukset.