Sääs­tö­jä vai lisää lainaa?

Kiertäessäni vaalipiiriä olen kuullut ajatuksia, että säästäminen ja leikkausten ajat ovat nyt ohi. Joidenkin ehdokkaiden toimesta tarjotaan talouden lääkkeeksi lisää velkaa. Kun budjetit ovat jo valmiiksi alijäämäisiä, pitäisi hälytyskellojen soida.

Kasvun vuosina meidän olisi tullut laittaa jotain säästöön omasta takaa, jolla elvyttää nyt taantuman yli päästäksemme. Näin ei tehty, koska luotettiin sokeasti jatkuvan kasvun ajatukseen. Kun nyt talousennusteet näyttävät miinusmerkkisen kasvun jatkuvan ainakin kaksi kolme vuotta, on edesvastuutonta ”ostaa ääniä” lupailemalla kansalaisille uusia etuuksia lisävelalla katettavaksi. Edellisten hallitusten virheistä olisi syytä oppia.

Jotta totuus ei unohtuisi, niin on paikallaan luoda pieni katsaus taloutemme tunnuslukuihin ja siihen millaisessa tilanteesta käymme tuleviin eduskuntavaaleihin. Suomen valtion velka on lähes 100 miljardia euroa, eli yli 60 prosenttia meidän BKT:stä.

Vuodesta 2008 tähän päivään tuo velkamäärä on kaksinkertaistunut, ja velkaantuminen jatkuu edelleen miljoonan euron tuntivauhdilla. Myös suomalaisilla kunnilla on velkaa yli 14 miljardia euroa, ja se kasvaa koko ajan.

Tämän lisäksi myös suomalaisilla kotitalouksilla on keskimäärin velkaa noin 119 prosenttia vuotuisista tuloista, mikä on yhteensä lähes 130 miljardia. Velkaantumiskehitys on ollut hurjaa niin valtiontaloudessa kuin myös yksityistalouksissa.

Vastuulliset kansanedustajaehdokkaat eivät voi ohittaa talouden tosiasioita kerätessään kannatusta kansalaisilta. Talouden kuntoon saattamiseksi tarvitaan miljardileikkausten lisäksi myös nopeita lainsäädäntöratkaisuja yritysten toimintaedellytysten parantamiseksi sekä kotimaisten raaka-aineiden ja energian luomien mahdollisuuksien käyttöönottoa.

Tästä tilanteesta selvitään työllä ja yrittäjyydellä, mutta myös uudenlaista asenteellista valmiutta asioiden hoitoon tarvitaan laittaessamme Suomen kuntoon.

Hannu Takkula
kansanedustajaehdokas (kesk.)
Oulu