Joukkoliikennekadun rakentaminen Torikadulle vaikutti myös muihin katuihin. Erityisen ongelmalliseksi on osoittautunut Saaristonkatu rantaan päin ajaville. Asiantuntijoiden mukaan liikkuminen kadulla on mahdollisimman hankalaa eikä sitä ole helpotettu yhtään liikenneopasteilla.
Tehtävän asettelu oli yksinkertainen. Ajetaan Oulun Saaristonkatua Uudenkadun risteyksestä Aleksanterinkadun risteykseen ja katsotaan miten menee. Neljä liikenteen ammattilaista otti haasteen vastaan. Tulos oli, ettei kukaan oikein osannut omilla tiedoillaan ajaa oikein tai edes katuosuuden suunnitelleen liikenneinsinöörin toiveiden mukaan. Mielenkiintoista toisaalta on, että joten kuten liikenne katuosuudella tuntuu kuitenkin pelaavan.
Ongelmat alkavat heti Saaristonkadun ja Uudenkadun risteyksessä, jossa sujuvaa ajoa hidastaa vasemmalta kaistalta etelään kääntyvien jono. Itse asiassa suunnasta kuin vasemmalle käännyttäessä kääntyvä ajoneuvo lamauttaa muun liikenteen kaistalla.
Kun lisäksi rantaan päin ajettaessa oikeanpuoleinen kaista vaihtuu heti Isonkadun risteyksen jälkeen bussikaistaksi, on suoraan ajavien vaihdettava kaistaa. Vasen kaista tukkeutuu helposti kuitenkin vasemmalle kääntyvistä, mutta jos näin ei tapahdu, niin sumppu voi syntyä myös oikealta kaistanvaihtoa suunnittelevista.
Oman mausteensa tilanteeseen tuovat Anttilan tavaraliikennettä hoitavat jakeluautot, jotka ovat ajoittain poikittain kadulla, välillä kevyen liikenteen väylällä.
Isonkadun ylitys on oikealle kääntyville ja suoraan ajaville busseille helppo. Mutta henkilöautoille tulee ongelma jo siitä, että yläpuolinen opastin ohjaa suoraan vasemmalla kaistalla ajavat risteyksen jälkeen oikealle kaistalle, vaikka kaista jatkuu kadun keskimmäisenä kaistana. Niinpä varsin moni autoilija ajaakin suoraan bussikaistalle. Asiaa auttaisi, jos yläpuolisen opastimen nuolta hieman vääntäisi oikeaan suuntaan.
Rotuaarin kohdalla ajolinjoja on vaikea hahmottaa, koska tiemerkinnät ovat talvella piilossa ja kesälläkin vaikeasti nähtävissä, joten risteysalueen mutkat aiheuttavat hankaluuksia eteenkin ulkopaikkakuntalaisille. Risteyksen jälkeen näyttäisivät molemmat kaistat olevan kaikkien käytössä, ainakaan bussikaistan merkkiä ei ole. Toisaalta oikeaa kaistaa joutuvat käyttämään ryhmittymiseen Stockmannin parkkitaloon menijät.
Kaistan vaihto osuudella on hieman kyseenalaista, sillä katuun rakennettu kiinteä sulkuviiva. Niinpä kaistanvaihtoon ei periaatteessa ole laillisesti asiaa muualla kuin korttelin keskivaiheilla olevan pottikongin kohdalla, jossa sulkuviivassa on pieni katkos.
Voi tietysti olla niinkin, että sulkuviiva on peruja ajalta ennen joukkoliikennekatua, mutta sen olemassaolo ei kadun liikennettä mitenkään selkeytä.
Torikadun ylityksen ajolinjat ovat jälleen mutkikkaat, eikä yläpuolisia porttaaleja ole. Miten ajolinjat kohdentuvat ja kuinka monta kaistaa rantaan päin menee? Kadun torin puoleisessa päässä katuun on merkitty kolme kaistaa, mutta miksi näin ei ole alusta saakka?
Viimeinen risteys ennen toria ylittää Aleksanterinkadun. Ajolinja edelleen jälleen mutkikas, mutta nyt löytyy yläporttaali, jonka kohdalle kannattaa tähdätä suoraan ajettaessa. Toisaalta vasemmalle kääntyvälle kaistoitus on jossakin määrin epäselvä, eli kuten asiantuntijamme totesi: Baana on leveä, mutta kaistoitus epäselvä.
Saaristonkadun liikenteen ongelmiin liittyy myös se, että Torikadulta Heinäpään suunnasta tultaessa Saaristonkadun risteykseen tuleville ei ole selkeästi osoitettu, että suoraan saavat ajaa vain linja-autot ja pihoille (parkkihalliin) menevät.
Vasemmalle kääntyvät taas joutuvat vastakkain linja-autojen kanssa, jotka ovat kääntymässä vasemmalle Saaristonkadun suuntaan.