Oulu on Suomen suurin saamelaiskylä. Suomessa asuvasta kymmenestätuhannesta saamelaisesta yli puolet asuu saamelaisalueen ulkopuolella. Heistä noin tuhat asuu Oulu2026-alueella. Vuonna 2026 Oulu täyttyy rajattomasta, elävästä ja monipuolisesta saamelaiskulttuuritarjonnasta.
Saamelaiskulttuuriohjelman tapahtumia ovat alkuvuodesta Euroopan unionin alueen ainoan alkuperäiskansan perinteitä ja nykyaikaa kokoava Dálvemánnu-tapahtumakokonaisuus sekä tammikuussa Oulun kaupungin suurella näyttämölle nouseva Ovllá-ooppera. Oulun taidemuseon täyttää tammikuun puolivälistä toukokuun alkuun saamelaisen taiteen ja duodjin yhdistävä Eanangiella – Maan kieli -näyttely. Vuotuisena kohokohtana on saamelaisten kansallispäivä 6. helmikuuta.
Kulttuuripääkaupunkivuosi lujittaa saamelaiskulttuuria
Rajaton saamelaiskulttuuri -kokonaisuuden koordinaattori Aino Valovirta kertoo, että saamelaiskulttuuriohjelman tarkoituksena on lujittaa saamelaisen kulttuurin pohjaa.
”Saamelaiskulttuuriohjelman tarkoituksena on toisaalta nostaa esiin kulttuuriamme ja kulttuuripääkaupunkialueella asuvia saamelaisia. Toisaalta taas haluamme tuoda saamelaisia yhteen, tarjota saamelaisille mahdollisuuksia nauttia saamelaiskulttuurista ja myös rakentaa ja lujittaa verkostoja, jotta tapahtumia olisi tulevaisuudessa helpompi järjestää”, Valovirta kertoo.
Giellagas-instituutti houkuttelee nuoria
Opintojen perässä Ouluun muuttaneet Yle Sohkaršohkan sometoimittajat Sissi Jomppanen, 23, ja Sáárákáisá Seurujärvi, 24, kertovat, että Oulun saamelaiskulttuuritarjonta on jo tällä hetkellä rikas ja monipuolinen vaikka parannettavaakin löytyy.
”Oulussa on hyvin saamelaisen kulttuurin tarjontaa siihen nähden, että se kuuluu saamelaisalueen ulkopuolelle,” Seurujärvi kertoo.
Heidän tarinansa ei ole poikkeuksellinen, nimittäin moni saamelaisnuori on muuttanut Ouluun juuri opintojen perässä. Oulun yliopiston Giellagas-instituutti on ainoa, jossa voi opiskella saamelaisen kulttuurin lisäksi kaikkia kolmea Suomessa puhuttavaa saamen kieltä: pohjoissaamea, inarinsaamea ja koltansaamea.
Yhteisö tuo yhteen ja juurruttaa
Vaikka suuri saamelaisten asukkaiden lukumäärä vaikuttaakin kulttuurintarjontaan, ei ole itsestäänselvyys, että saamelaisuus on kaupungissa esillä.
”Vaikka täällä asuu paljon saamelaisia, en ajattele itsestäänselvyytenä sitä, että meidät otetaan huomioon, kun miettii aiempaa suhtautumista saamelaisiin”, Jomppanen sanoo.
Jomppanen muutti Ouluun saamelaiskulttuurin tarjonnan perässä, ja kaupungin saamelaisyhteisö on nykyisin tärkeä osa elämää. Kotikylässä Viialassa ja sen lähikaupungissa Tampereella saamelaisen kulttuurin tarjonta oli lähes olematonta, eikä Jomppanen tuntenut muita saamelaisia nuoria. Valmistuttuaan lukiosta hän opiskeli pohjoissaamen alkeita Inarissa, minkä jälkeen jatkoi pohjoissaamen opintoja Oulun yliopistossa.
Jomppanen ja Seurujärvi ovat kuuluneet opiskeluaikoinaan Giekuun, joka on Oulun yliopiston saamen kielen ja saamelaisen kulttuurin opiskelijoiden ainejärjestö. Heidän mielestään ainejärjestö on merkittävä saamelaisnuoria yhdistävä toimija.
Yliopiston ympärillä olevan toiminnan lisäksi Oulussa on nuorten mukaan paljon muutakin saamelaisen kulttuurin tarjontaa, kuten musiikkikonsertteja, perinteisten käsitöiden opetusta, nuorten juhlakulttuuria ja akateemista keskustelua. Oulussa toimii myös Oulu Sámit -yhdistys, joka järjestää erilaisia tapahtumia.
Kulttuuritarjontaan nuoret toivoisivat lisää saamelaista juhlakulttuuria, sillä saamelaisuutta on syytä juhlia.
”Saamelaisuus on nykyään coolia ja sitä saa juhlia: se saa kuulua ja näkyä, siitä saa kokea ylpeyttä. Meidän sukupolvellamme on etuna se, ettei tarvitse pelätä oman kulttuurin esille tuomista. Muilla sukupolvilla ei ole ollut samanlaista etua”, Jomppanen toteaa.
Kulttuurivuodesta toivotaan pysyvää muutosta
Seurujärvi ja Jomppanen yllättyivät positiivisesti Oulu2026:n saamelaisen kulttuurin tarjonnasta.
”Mahtavaa, että saamelainen kulttuuri on näin isosti esillä. Uskon että tuleva kulttuuripääkaupunkivuosi vahvistaa saamelaisten jalansijaa ja tuo lisää näkyvyyttä saamelaisuudelle”, Jomppanen sanoo.
Nuoret toivovat, että saamelainen kulttuuri jäisi pysyvästi esille, eikä katoa kulttuuripääkaupunkivuoden loputtua.
”Voisin nähdä Oulun pidempiaikaisenakin asuinpaikkana näkyvän saamelaiskulttuurin ansiosta. Ei tule niin suurta kaipuuta Inariin, kun tuntuu, että saamelainen kulttuuri on Oulussakin läsnä”, Seurujärvi toteaa.