Euroopasta voi tulla yllätyksiä, vihjaa Inarin saamelaismuseo Siidan johtaja Tarmo Jomppanen.
Siida, Ruotsin saamelaismuseo Ájtte ja Norjan saamelaiskäräjät valmistelevat yhteishanketta, joka kartoittaisi Euroopan museoissa olevan saamelaisesineistön. Hankkeelle etsitään rahoitusta EU:n Interreg Sápmi -ohjelmasta.
"Osa esineistä on hankittu eettisesti kestävästi eikä ole realistista ajatella, että kaikki esineet hinattaisiin tänne pohjoiseen", Jomppanen korostaa.
Nykysaamelaisilla tulisi kuitenkin olla mahdollisuus tutustua siihen tietoon, jonka vanhat esineet sisältävät. Esimerkiksi käsityöläiset ovat kiinnostuneita vanhoista malleista. Pohjoismaiden ulkopuolella arvioidaan olevan tuhansia saamelaisia esineitä ja kymmeniä tuhansia valokuvia sekä filmejä, tutkimuksia ja arkistomateriaalia.
Siidan vanhin oma esineistö on 1900-luvun alusta ja siitä on pitkä katkos 1800-luvun esinemaailmaan, jota Suomessa on vain Kansallismuseossa.
Euroopassa sitä vastoin pölyttyy ilmeisesti paljonkin Lappia ja saamelaisia tutkineiden henkilöiden keräämää vanhaa esineistöä. Myös Venäjällä, esimerkiksi Pietarissa, on pohjoista esineistöä, joka ei kuitenkaan kuulu hankkeen piiriin.
"Tavoitteena on myös selvittää erilaisia metodeja, konkreettinen esineen palauttaminen on vain yksi tapa", Jomppanen muistuttaa. Nyt halutaan tietää missä mitäkin esineitä on ja kirjata niiden sisältämä tieto. Jomppasen mielestä keräilyssä on ollut myös hyvät puolensa: ilman sitä rummutkin olisivat palaneet pappien rovioilla.
Palauttaminen on nykypäivää
Suomessa ei ole sovittu museoiden vastuista esimerkiksi niin, että Siida vastaisi Suomessa saamelaiskulttuurin säilyttämisestä ja esittelemisestä.
Saamelaismuseosäätiö pyrkii siihen, että Siida voisi joskus vastata Suomen saamelaiskokoelmista - mihin se voitaisiin jo nyt valtakunnallisena erikoismuseona valtuuttaa.
"Suullisesti on jo sovittu, ettei Kansallismuseo kerää enää saamelaisesineistöä", Jomppanen kertoo. Keskustelut vastuun jaosta aloitetaan syksyllä Lapin maakuntamuseon kanssa.
Suomessa on paljon pieniä museoita, joissa on yleensä keräilijöiden lahjoittamia saamelaiskokoelmia. Esimerkillisin on ollut Pohjois-Karjalan museo, joka palautti Siidalle jo 1970-luvulla joitakin saamelaisesineitä ja viimeksi tänä vuonna vanhan aapisen. Myös Helsingin yliopisto on palauttanut Inarin Hautuumaasaaresta kaivetut kallot ja luut. Ensimmäinen erä on haudattu, toinen odottaa Siidassa uusia tutkimusmenetelmiä.
Juuri nyt Siidassa on lainassa toinen maailman kahdesta shamaanirummusta. Tukholman Nordiska Museet ehkä jatkaa sen tammikuussa päättyvää laina-aikaa.
Lainassa on myös Inarin Ukonkiveltä löytynyt hopeakäädyn katkelma, jonka omistaa Englannin Oxfordissa sijaitseva museo. Kansallismuseo on lainannut Siidalle Inarijärven rannalta 2003 löytyneet hopeakäädyt, jotka lienevät peräisin vuosilta 1160-1280.
Palauttaminen vaatii museolta eteenpäin suuntautuvaa avarakatseisuutta. Jomppanen arvioi asenteiden muuttuvan kunhan museoiden johto nuortuu.
Monessa museossa saamelaisesineet ovat kuitenkin "eksoottisia erikoisuuksia". Siida toimittaa "vieraat" esineet niihin museoihin, joihin ne lähinnä kuuluvat. Parhaillaankin joukko esineitä odottaa muuttoa Lapin Maakuntamuseoon.