Sota, tai tarkemmin toisen maailmansodan loppuminen oli Saabin synnyn perimmäinen syy. Ruotsin kansallisen lentokonevalmistajan Svenska Aeroplan Aktiebolagetin (SAAB) oli löydettävä töitä jatkossakin ja niinpä 10.6.1947 ensimmäinen Saab, Saab 92 , myös Ursaab -nimellä tunnettu proto, esiteltiin Linköpingissä sijainneen pääkonttorin henkilöstöruokalassa.
Tuotantoon auto pääsi vasta 1949. Ja edelleen sota kummitteli taustalla siten, että auto oli saatavana vain vihreänä, koska tuota väriä oli jäänyt yli armeijan käytöstä. Muun värisiä Saabeja tuli mallistoon vasta 1952.
Saabin kehittelyn myötä maailmalla alettiin puhua saabismeista, kun tarkoitettiin ratkaisuja, joita Saab toi ensimmäisenä autoteollisuuteen.
Ensimmäinen saabismi näki päivänvalon jo ensimmäisessä Saabissa. Auton pisaramuoto oli perua tehtaan lentokoneteollisuustausta ja ensimmäisen auton pienoismallia testattiin jopa tuulitunnelissa. Ilmailualalla tämä oli jo tavanomaista, mutta autoteollisuudessa alettiin tietoisesti kiinnittää huomiota auton ilmanvastuskertoimeen vasta öljykriisien myötä 70-luvulla. Saab 92 -mallin ilmanvastuskeroin oli muuten 0,32, mikä kestää edelleen vertailun nykyautoihin.
Saabin alkuaikojen mallinimet olivat loogista jatkoa Saabin lentokonetuotannolle, sillä Saab 91 oli Suomen ilmavoimienkin käytössä ollut kaksipaikkainen koulutuskone, Saab 91 Safir.
Saab 92 -mallia seurasivat henkilöautot 93,95, 96 ja 97. Välistä puuttuva 94 oli vain kilpailukäyttöön kehitetty Sonett -urheiluauto, jota valmistettiin kuusi kappaletta vuonna 1956. Suomalaisille aika oudoksi jäänyt 97 oli puolestaan ensimmäinen yleisille teille tarkoitettu Sonett II -urheiluauto, joka esiteltiin 1960-luvun puolivälissä ja sarja sai jatkoa vielä 1970, jolloin esiteltiin Sonett III.
Saabismeja vuosien varrelta
Saabille ominaisia ratkaisuja on tehtaalle kirjattu vuosien varrella useita. Esimerkiksi ensimmäisessä farmarimallissa, vuonna 1959 esiteltyyn 95 -malliin, oli tarjolla kolmas penkkirivi sekä kattospoileri pitämään takaikkunaa kirkkaana.
A-pilareiden kestävyyttä törmäystilanteissa kehitettiin alusta lähtien ja etuturvavyöt tulivat merkin vakiovarusteiksi jo vuonna 1962. Vuonna 1968 autoihin kehitettiin törmäyksissä periksiantava ohjauspilari ja ajovalojen pesurit tulivat Saabeihin ensimmäisenä maailmassa 1970.
Seuraavana vuonna tulivat lämmitettävät etuistuimet ja vuonna 1976 tuli ensimmäinen Saabin turbomoottori, joiden kehittely oli nopeaa. Lopulta turbo ja Saab liitettiin täysin yhteen. Vaikka turbon merkitystä yritettiin jopa halveerata, Saabin insinöörit kiersivät ahkerasti kertomassa, että mikäli polttomoottoreista halutaan saada enemmän tehoa, pienemmällä polttoaineen kulutuksella ja puhtaimmilla pakokaasuilla, tarvittavan ratkaisun nimi on turboahdin, joka itsessään ei tosin ollut mikään uusi keksintö.
Ja Saabin insinöörien sana on hiljalleen mennyt perille. Nykymoottoreista turbo löytyy yhä useammin ja monet moottoripuolen asiantuntijat ovat varmoja, että ahdin tulee mukaan tulevaisuudessa jopa pieniin polttomoottoreihin.
Myös Saab kehittää turboaan jatkuvasti. Uusimman 9-3 -mallin 1,9 -litrasta TTiD -diesel-moottoria ryydittää pakosarjaan yhdistetty tuplaturbo, jossa on kaksi erikokoista turboahdinta. Pienempi ahdin tarjoaa hyvän väännön, kun kierrokset pysyvät alle 1 500 rpm. Kierrosten ollessa tasolla 1 500 - 3 000, toimivat molemmat ahtimet ja yli 3 000 kierroksella kaikki ilma työnnetään vain suuremman turbon läpi. Näin moottori tarjoaa 132 kW (180 hv) ja 400 newtonmetrin vääntömomentin vain 5,9 litran keskikulutuksella.
Unohtaa ei sovi myöskään Saabin kehittämiä BioPower-autoja.
Trollhättan juhlien keskipiste
Trollhättan, Saab-henkilöautojen koti onkin viime aikoina ollut Saabin juhlien keskipiste.
Pääjuhlaan osallistui yli 20 000 Saab-fania, joista kaukaisimmat tulivat USA:sta ja Australiasta kertoo Saabin brändista ja maailmanlaajuista myynnistä vastaava johtaja Knut Simonsson.
Mukana oli jopa yksi Saab, jolla oli ajettu yli 3 miljoonaa kilometriä samalla moottorilla.
Saabin juhlintaan tuo oman lisänsä myös se, että viime vuosi oli Saabin ennätysvuosi. Saabeja myytiin maailmalla yhteensä 133 167 kappaletta. Eurooppaan tästä meni 88 859 eli myynti omalla mantereellakin kasvoi 11,1 prosenttia edellisvuodesta. Menestys oli hyvä myös Suomessa, sillä tällä Saabin myynti kasvoi viime vuonan peräti yli 30 prosenttia.
Knut Simonssonin mukaan menestys antaakin vakautta ja uskoa siihen, että Saabien tuotanto pysyy edelleen Trollhättanissa samoin kuin merkin nykyisen omistajan GM:n kaupunkiin perustama Saab Brand Center, jossa on pelkästään Saabiin keskittyvä suunnitteluosasto. Sen ydinryhmän tehtävänä on vaalia ja kehittää Saabia kaikilla osa-alueilla ja jatkaa innovatiivisten uusien ideoiden kehittämistä.
