Suomen kielen opiskelu on hyvässä huudossa naapurimassamme Ruotsissa. Kansanopistojen ja korkeakoulujen suomen kursseille hakeutuvat erityisesti ne, joilla on sukujuuria Suomessa. Myös suomea puhuva elämänkumppani on tavallinen motiivi kielen oppimiselle.
Sen sijaan ruotsinsuomalaisten suomen kielen taito on heikkenemässä kovaa vauhtia.
"Virallisella tasolla suomen kielen asema on parantunut, mutta toisen ja kolmannen polven ruotsinsuomalaiset ovat päästäneet kielitaitonsa kesannolle varsin pahasti. Silloin kielitaito ei enää siirry sukupolvelta toiselle", filosofian tohtori, dosentti Raija Kangassalo kertoo.
Kangassalon mukaan ruotsinsuomalaisten kohdalla kyse on paljon asenteista. Suomea ei ole koettu tärkeäksi ylläpitää ja siirtää sukupolvelta toiselle. Kangassalon mielestä se kertoo arvostuksen puutteesta.
"Ruotsissa on seitsemän ruotsinsuomalaista koulua, joissa on yhteensä alle tuhat oppilasta. Se kertoo tilanteesta paljon. On kuitenkin hienoa, että suomen kielestä ollaan kiinnostuneita, mutta meidän pitäisi jotenkin saada myös ruotsinsuomalaiset arvostamaan omaa kielitaitoaan", Kangassalo sanoo.
Pyhäjärveltä kotoisin oleva Raija Kangassalo työskentelee Ruotsin Kielineuvostossa, joka vastaa Kotimaisten kielten tutkimuskeskusta Kotusta. Työssään hän antaa kielenhuoltoa, mutta myös seuraa ennen kaikkea vähemmistökielten oikeuksien toteutumista Ruotsissa.
Kangassalo valmistui Oulun yliopistosta maisteriksi vuonna 1980. Sen jälkeen hän työskenteli pitkään suomen kielen lehtorina muun muassa Sundvallissa, jossa ei sanallakaan puhuttu pakkosuomesta.
"Suomen opiskelu ei ole koskaan tullut ruotsinsuomalaisille lapsille kuin Manulle illallinen. Vanhempien on pitänyt anoa opetusta koulusta ja siten huolehtia asiasta. Suomen kielen opetus on myös vähentynyt tasaisesti 1990-luvulta lähtien".
Tällä hän viittaa myös kysymykseen Suomessa käytävään pakkoruotsi-keskusteluun.
"Ymmärrän kyllä niitä, jotka haluavat satsata englantiin tai muihin isompiin kieliin, mutta jos Suomesta halutaan kunnolla kaksikielinen maa, ruotsin opetusta pitäisi olla enemmän. Lisäksi ruotsin taito on välttämätön pohjoismaisissa yhteyksissä. Valitettavasti ruotsin opiskelussa joudutaan kuitenkin aina valintatilanteeseen", Kangassalo asettelee sanansa.
Ruotsissa suomen kielen asemaa on vahvistettu vuoden alussa voimaan astuneella lailla, joka laajensi suomen kielen hallintoaluetta Målareninlaakson alueelle. Lain myötä näissä kunnissa lapsilla ja vanhuksilla on oikeus saada hoivaa ja hoitoa omalla äidinkielellään. Kangassalon mukaan tilanne vaihtelee kuitenkin kunnittain.
"Jos kielitaitoisia hoitajia ei löydy, kunta voi kieltäytyä palvelun järjestämisestä".
Vähemmistökielissä ei ole kuitenkaan pelkästä suomen kielestä. Kangassalo muistuttaa, että monikulttuurisessa Ruotsissa palveluita kysytään milloin englanniksi, milloin arabiaksi.
"Ei pidä unohtaa, että ruotsinsuomalaiset ovat auranneet lunta myös muiden vähemmistökielten edestä".