Kirjoittaja ja kuvaaja kuuluvat Kalevan nuorten kirjoittajien ryhmään.
Toisin kuin voisi luulla, Oulun ruotsalaisessa koulussa lukion ensimmäisellä vuosikurssilla opiskelevat Heli Seppänen ja Jani Leirimaa eivät ole suomenruotsalaisia. Kummankin lukiolaisen suvussa on ruotsinkielisiä, mutta kotona puhutaan suomea.
"Lapsena asuimme Pietarsaaressa ja kaverini olivat ruotsinkielisiä. Kävin siellä ruotsinkielisen päiväkodin ja esikoulun. Kun muutimme Ouluun oli luontevaa jatkaa ruotsinkielisessä koulussa", Jani kertoo.
Heli aloitti ruotsinkielisen koulun äitinsä tahdosta. "Äidin mielestä minun oli hyödyllistä oppia ymmärtämään Ruotsissa asuvia sukulaisiamme."
Svenska Privatskolan i Uleåborgin oppilaista suurin osa tulee suomenkielisistä tai puoliksi ruotsinkielisistä perheistä. Koulun 174 oppilaasta suomenruotsalaisia onkin vain harva. Koulun opetuskieli on ruotsi, mutta tunneilla saa vastata myös suomeksi.
Yläasteen jälkeen Janin ja Helin mielestä oli parempi jatkaa opiskelua ruotsin kielellä lukiossakin.
"Lukiovalintaan vaikutti paljolti se, ettemme osaa esimerkiksi kaikkia eri aineiden termejä suomeksi, ainoastaan ruotsiksi", Jani toteaa ja kertoo harkinneensa hetken aikaa suomenkielistä lukiota, mutta hylkäsi ajatuksen, koska olisi joutunut tekemään tuplamäärän työtä opiskelukielen vaihtuessa.
Heli painottaa, että valintaan vaikutti myös ruotsalaisen lukion pieni koko. "On erilaista opiskella 37 oppilaan kuin 500 oppilaan lukiossa." Pienessä koulussa opettajat tuntevat oppilaansa enemmänkin kuin nimeltä ja oppilaiden välinen yhteishenki on tiivis.
Ruotsinkieliseen lukioon on mahdollista hakea myös suomenkielisen peruskoulun jälkeen. Vuosittain lukioon tulee muutamia oppilaita suomenkielisiltä yläasteilta. Innostuksen taustalla on usein tulevaisuuden haaveet. "Esimerkiksi teatterikorkeakouluun pääsee helpommin, jos on ruotsinkielinen", Heli selventää.
Nuorten mukaan ruotsinkielisessä lukiossa pärjää hyvin, vaikka tulisikin lähes ummikkona suomenkieliseltä yläasteelta. Alku voi olla hankalampaa.
"Ensimmäiset pari opiskelujaksoa menevät totutellessa ruotsin kieleen, mutta kyllä se siitä sujuu, kun on sanakirjan apuna", Jani tsemppaa. Pienessä lukiossa opettajilla on myös mahdollisuus kääntää ruotsia suomeksi ja tulkkaajia on koko liuta.
Suurin hyöty ruotsinkielellä käydyistä kouluvuosista on Janin ja Helin mukaan ehdottomasti kielitaito: kirjoitettuaan ruotsin äidinkielenä yo-kirjoituksissa he ovat virallisesti kaksikielisiä.
Heli ja Jani vakuuttavat kykenevänsä tasavertaisesti kommunikoimaan ruotsalaisen tai suomenruotsalaisen henkilön kanssa.
"Kun keskustelen ruotsia sujuvasti puhuvan kanssa, minulla menee
5-10 minuuttia ennen kuin pääsee todella vauhtiin", Jani myöntää. Osaksi ymmärtämisvaikeudet johtuvat eri murteista.
"Kaikissa Pohjoismaissa pärjää todella hyvin suomenruotsilla", Heli ja Jani vakuuttavat. Useissa ammateissa on myös tärkeää osata toista kotimaista kieltä. "Hyvä kielitaito on ainakin plussaa", nuoret jatkavat.
Suomenruotsalaisten omaa päivää, ruotsalaisuuden päivää, vietetään 6. marraskuuta. Suomenruotsalaisille se symboloi oikeutta käyttää omaa kieltään Suomessa, mutta se on myös liputuspäivä ja kansallinen juhlapäivä, jolloin kunnioittaa kaksikielistä isänmaata.