Suomalaisten mahdollisuudet päästä opiskelemaan Ruotsin korkeakouluihin ovat heikentyneet. Ruotsi otti kevään yhteishaussa käyttöön uuden korkeakoulujen opiskelijavalintajärjestelmän, jossa ruotsinkielisiin koulutusohjelmiin lukiopapereilla hakeneet suomalaiset ja muut ulkomaalaiset joutuivat omaan kiintiöönsä. Ruotsalaiset ovat omassa kiintiössään.
Tähän asti ruotsalaiset ja ulkomaalaiset ovat kilpailleet samoista opiskelupaikoista, mutta nyt ne jaetaan suhteessa kunkin ryhmän hakijamäärään.
Joskus ulkomaalaisia hakijoita on niin vähän, että kiintiö jää kokonaan ilman paikkoja. Jopa korkeimmat mahdolliset arvosanat lukiossa saanut voi pettyä.
Pohjoismaissa uudistus on johtanut arvosteluryöppyyn. Opetusministeri Henna Virkkusen (kok.) mukaan kyse on syrjinnästä. "Kun opiskelijat jaetaan eri kategorioihin, heitä ei kohdella yhdenvertaisesti."
Ahvenanmaalaiset ja kansainvälisen ylioppilastutkinnon tehneet saavat kuitenkin hakea korkeakouluihin ruotsalaiskiintiössä, koska heidän opintonsa katsotaan samanveroisiksi ruotsalaisten kanssa.
Ruotsin hallitus perusteli uudistusta vaikeuksilla muuntaa ulkomaalaiset todistukset vastaamaan ruotsalaista pisteytysjärjestelmää.
Virkkusen mukaan kyse on tosiasiassa halusta karsia ulkomaalaisten opiskelijoiden määrää ja raivata tilaa oman maan opiskelijoille. "Ruotsi halusi kokeilla tätä systeemiä vastustuksesta huolimatta."
Virkkusen mukaan uusi hakujärjestelmä sotii pohjoismaisia sopimuksia vastaan. Ruotsi on sitoutunut antamaan pohjoismaalaiselle hakijalle samanlaisen pääsymahdollisuuden koulutukseen kuin ruotsalaiselle. Sopimus on voimassa 2012 loppuun asti.
Vääryyttä mielestään kokeneet opiskelijat voivat vaatia oikeutta kääntymällä hakemansa korkeakoulun puoleen. Ainakin Lundin yliopisto on ilmoittanut mahdollisuudesta oikaista väärin perustein ilman opiskelupaikkaa jääneiden tulos.
Maan korkeakouluviraston mukaan nykyinen hakukäytäntö rikkoo EU:n säännöksiä. Ruotsalaiset eivät halua kuulla EU:n jyrähtävän, koska se olisi nolo takaisku tasa-arvon mallimaassa.
Ruotsin hallitus on luvannut selvittää hyväksymisperusteita syksyllä huolimatta siitä, että ne ovat juuri tulleet voimaan. Ruotsi on suomalaisten toiseksi suosituin opiskelukohde Britannian jälkeen. Parhaillaan ruotsalaista korkeakoulututkintoa opiskelee tuhat suomalaista.
Parhaillaan ruotsalaista korkeakoulututkintoa opiskelee tuhat suomalaista.