Ruotsin lippu saattaa nopeimmillaan nousta salkoon Naton päämajan edustalla Brysselissä jo tämän viikon lopussa, viimeistään huhtikuun 4. päivänä, kun puolustusliitto juhlii 75-vuotista taivaltaan. Näin arvioitiin maanantaina ennen kuin Unkarin parlamentti kokoontui istuntoonsa, jossa oli määrä hyväksyä Ruotsin Nato-jäsenyys.
Ruotsin jäsenyysprosessi on venynyt kahden maan eli Turkin ja Unkarin taktisen pelin takia piinallisen pitkäksi. Nyt se on käytännössä maalissa. Lopulta Unkarin pääministeri Viktor Orbánkin päätteli, että vitkuttelusta seuraa enemmän haittaa kuin hyötyä.
Unkari tunnetusti söi sanansa prosessin aikana. Maan edustajat ilmoittivat moneen otteeseen, että Unkari ei tule olemaan viimeinen maa, joka ratifioisi Suomen ja Ruotsin jäsenyydet. Ruotsin kohdalla lupaus petettiin.
Näin kävi, kun Turkin presidentti Turkin Recep Tayyip Erdoğan ei ilmeisesti vaivautunut kertomaan eurooppalaisena mahtimiehenä esiintyvälle Orbánille omista aikomuksistaan.
Tapahtumat osoittavat, että Unkari pystyy tekemään läntiselle yhteistyölle kiusaa, mutta lopulta sen pelimerkit ovat vaatimattomat. Maa on riippuvainen EU-rahoista, eikä sen strateginen asema Natossa ole kriittinen.
Sen verran härskiä Unkarin toiminta on silti ollut niin EU:ssa kuin Natossakin, että se tuskin pääsisi jäseneksi enää kumpaankaan.
Ruotsin tulo Natoon sen 32. jäsenmaana vahvistaa puolustusliittoa ja on erinomainen asia myös Suomen turvallisuudelle. Nyt kaikki pohjoismaat ovat Nato-maita.
Ruotsi on tehnyt Naton kanssa laajaa yhteistyötä jo pitkään, takavuosikymmeninä myös salaista. Jäsenenä Ruotsi pääsee nyt täysillä mukaan Naton puolustussuunnitteluun, mikä on Naton pohjoisilla alueilla äärimmäisen tärkeää myös Suomelle.
Tätä nykyä Ruotsi myös rakentaa uudestaan puolustusvoimiaan, joiden kyvykkyyden se tämän vuosituhannen alussa ylioptimistisesti kutisti minimiin. Ruotsin suunnanmuutos on nyt nopea. Maa aikoo jo tänä vuonna täyttää Nato-velvoitteen ja nostaa puolustusmenonsa kahteen prosenttiin bruttokansantuotteesta.
Suomen ja Ruotsin siteet ja kohtalonyhteys vahvistuvat entisestään. Jos Suomi ei olisi pannut liikkeelle jäsenyyshakuaan vuoden 2022 keväällä, Ruotsi tuskin olisi nyt yli 200 vuoden liittoutumattomuuden jälkeen astumassa samaan liittokuntaan.
Vastedes Suomella on enemmän maarajaa Naton kuin Venäjän kanssa. Ruotsin ja Norjan kanssa maarajan pituus on 1 350 kilometriä, Venäjän kanssa 1 340 kilometriä.
Koska Nato-maiden suurin uhka on nimenomaan Venäjä, Suomelle on olennaisen tärkeää, että yhteydet sekä Ruotsin että Norjan suuntaan rakennetaan aiempaa vetävämmiksi. Kaikkien kolmen maan on tässä tehtävä osansa.