Ruotsi kiristi tur­va­paik­ka­sää­dök­siään – mi­nis­te­rin mukaan vält­tä­mä­tön­tä

Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt suurella enemmistöllä turvapaikkasäädöksien kiristämisen. Kiristysten on tarkoitus olla voimassa kolme vuotta.

Poliisi ohjasi turvapaikanhakijat Malmössä kohti bussikuljetusta vastaanottokeskukseen marraskuussa 2015.
Poliisi ohjasi turvapaikanhakijat Malmössä kohti bussikuljetusta vastaanottokeskukseen marraskuussa 2015.
Kuva: Jori Liimatainen

Ruotsin valtiopäivät on hyväksynyt suurella enemmistöllä turvapaikkasäädöksien kiristämisen. Kiristysten on tarkoitus olla voimassa kolme vuotta. Esityksen mukaan turvapaikanhakijoille myönnettäisiin pääosin vain tilapäisiä oleskelulupia. Samalla perheenyhdistämisen ehtoja kiristettäisiin koskemaan vain ydinperhettä.

Maahanmuutosta vastaavan ministerin Morgan Johanssonin mukaan kiristäminen on välttämätöntä, koska pakolaismäärien fyysiset rajat tulevat vastaan.

Pakolaisaseman saaneet hakijat voivat saada jatkossa enimmillään kolmen vuoden oleskeluluvan. Muuhun kansainväliseen suojeluun oikeutetut voivat saada enintään 13 kuukauden oleskeluluvan. Heillä ei olisi ollenkaan oikeutta perheenyhdistämiseen.

Ruotsista ei myöskään enää voi saada oleskelulupaa pelkästään niin sanotun muun suojeluntarpeen perusteella. Kategoria on ollut käytössä yksin Ruotsissa.

Kiristyksiä vastustivat muun muassa ihmisoikeusjärjestöt ja Ruotsin kirkko.

YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on ollut erityisen huolissaan siitä, miten oleskelulupien muuttaminen tilapäisiksi ja perheenyhdistämisen vaikeuttaminen vaikuttaa lapsiin.

- Kolme vuotta on lapsen elämässä pitkä aika elää epävarmuudessa ja ilman vanhempia tai muita huoltajia. Sillä voi olla pitkäkestoisia vaikutuksia lapsen kehittymiselle aikuiseksi, järjestö sanoi maaliskuussa julkaistussa raportissaan.

Ruotsi on turvapaikkahakemusten suurimpia vastaanottajamaita Euroopassa. Verrattuna viime vuoteen hakemusten määrä on kuitenkin pudonnut selvästi.

Linkki juttuun

Ilmoita asiavirheestä