Suomen huonot kokemukset rautatieyhteyksien parantamisesta Venäjän suuntaan eivät tunnu lannistavan Ruotsia. Siellä ratayhteydet Suomen kautta Koillis-Venäjälle nähdään etenkin maan pohjoisosien puuteollisuuden kannalta pitkällä tähtäimellä elintärkeinä. Myös Ruotsin satamia kiinnostaa jouheva tavarankuljetusyhteys.
Ruotsi patistaakin Barents-yhteistyön osapuolia kiirehtimään rautateiden rakentamista ja kunnostamista Venäjällä. Ruotsalaisten tavoitteena on saada toimiva linkki aina Komin tasavallan pääkaupunkiin Syktyvkariin asti.
Koillis-Venäjän rautateiden saaminen kaupalliseen liikenteeseen kiinnostaa kovasti myös Suomen teollisuutta ja satamia. Myös Norjalla on lehmänsä ojassa.
Suomalaisten toivelistan kärjessä on ollut surullisen kuuluisaksi muodostuneen Lietmajärvi-Kotskoma -yhteyden saaminen liikennöitävään kuntoon. Niin sanotun Arkangelin käytävään kuuluvaa rataosuutta on rakennettu kuin Iisakin kirkkoa, eli 12 vuotta ilman että rataa pitkin on tullut yksikään tavarajuna Suomen puolelle. Osuudelta puuttuu edelleen transitoliikenteen vaatimat turvalaitteet.
Syynä radan käyttöönoton jatkuvaan viivästymiseen pidetään sitä, että Venäjän satamat haluavat maasta lähtevän tavaran kulkevan niiden kautta, eikä Suomen satamien kautta. Niinpä ne pyrkivät kaikin keinoin jarruttamaan yhteyksien luontia naapurimaihin.
Ruotsalaiset katsovat silti jo kauemmas itään, Komin tasavaltaan asti. Arkangelin ja Syktyvkarin väliltä puuttuu 160 kilometrin pätkä rataa. Ruotsi laskee Barents Linkiksi ristimänsä yhteyden voivan tuoda teollisuuden tarvitseman puun lisäksi rahtiliikennettä aina Göteborgin satamaan asti, kansainvälisten asioiden päällikkö Kari Aalto Pohjois-Pohjanmaan liitosta sanoo. Aalto koordinoi maakuntaliitossa Barents-yhteistyötä.
Samanlaisia ajatuksia on Pohjois-Norjassa. Näyttää siltä, että koillisen Venäjän raaka-ainevarojen ja tuotteiden viennistä maailmalle käydään pohjoismaista kädenvääntömaaottelu, johon Venäjäkin tunkee mukaan.
"Kaikki pelaavat omaan pussiin", Aalto luonnehtii.
Lotvonen: Sallaa
ei saa unohtaa
Lapin liiton mielestä ratayhteyksiä pohdittaessa ei saa unohtaa Salla-Kantalahti -väliäkään.
"Näyttää kuitenkin siltä, että se on pitkässä kuusessa", Lapin maakuntajohtaja Esko Lotvonen myöntää.
Liikenneministeriö on jopa esittänyt koko Sallan radan purkamista. Lapissa yhteys nähdään tärkeänä maakunnan teollisuuden ja koko Pohjois-Suomen raaka-ainehuollon kannalta. Koillis-Venäjä tuottaa entistä enemmän puun lisäksi kaivos- ja öljyteollisuuden tuotteita. Nyt vientiliikenne suuntautuu lähes yksinomaan Murmanskiin.
Koillis-Venäjän vientiteollisuuden taholta löytyy Lotvosen kokemusten mukaan mielenkiintoa vaihtoehtoisiin liikennesuuntiin, myös Suomeen.
"Rautatie on raskaille kuljetuksille hyvä ratkaisu", Lotvonen sanoo.
Paitsi yhteydet, ongelmana ulkomaisten yritysten kannalta Venäjän raideliikenteessä ovat myös tariffit. Käytännössä kuljetukset ulkomaiden satamiin ovat tuplahintaisia verrattuna siihen, että tavara viedään maan omien satamien kautta.
