Ruokavirasto yhtenäisti afrikkalaisen sikaruton takia perustetun tartuntavyöhykkeen rajoitukset. Nyt eroa ei enää ole niin sanotun vanhan ja uuden tartuntavyöhykkeen välillä.
Ruokavirasto myös lievensi osaa rajoituksista. Uuden päätöksen myötä maastossa saa esimerkiksi järjestää yleisö-, urheilu- ja koiratapahtumia, jos osallistujia on korkeintaan sata ja koirat pidetään kytkettyinä. Lisäksi sallitaan muun muassa metsä- ja maataloustyöt kulotusta lukuun ottamatta.
Esimerkiksi metsästys tartuntavyöhykkeellä on edelleen kiellettyä.
Laajemmasta tartuntavyöhykkeestä päätettiin viime perjantaina. Ruokaviraston mukaan alue on nyt sen verran laaja, että aiemman kaltaiset tiukat rajoitukset hankaloittaisivat alueella asuvien ja asioivien arkea liikaa.
– Rajoitusten tarkoituksena on taudin leviämien estäminen. Sellaisia rajoituksia pyritään lieventämään, joille ei ole välttämättömiä tarpeita, sanoi Ruokaviraston eläinten terveyden ja lääkitsemisen yksikön johtaja Sirpa Kiviruusu tiedotustilaisuudessa tiistaina.
Virolahden ydinalue ja sille määrätyt tiukemmat rajoitukset säilyvät ennallaan. Alueelta on edelleen löytynyt kuolleita villisikoja ja Ruokaviraston mukaan alueen villisikakanta on vahva.
Lisärajoitusvyöhykettä valmistellaan
Afrikkalaista sikaruttoa todettiin Suomessa ensimmäistä kertaa heinäkuun lopulla luonnonvaraisissa villisioissa. Ruokavirasto on määritellyt tautitapausten perusteella tartuntavyöhykkeen, jonka tavoitteena on estää taudin leviäminen.
Tiistaina virasto kertoi valmistelevansa lisärajoitusvyöhykettä. Sen on määrä tulla varsinaisen tartuntavyöhykkeen rajoille ja olla noin 5–10 kilometrin levyinen.
– Kyseessä on puskurivyöhyke alueelle, jossa tautia ei ole todettu, sanoi Kiviruusu.
Ruokaviraston mukaan lisärajoitusvyöhykkeellä olisi rajoituksia ainoastaan luonnonvaraisen villisian lihalle.
Rajoitusten ja toimenpiteiden tarkoituksena on saada afrikkalainen sikarutto hävitettyä Suomesta. Ruokaviraston mukaan nyt on kuitenkin selvää, että aikataulu pitenee aiemmin arvioidusta.
Varmistettuja luonnontilaisia sikaruttoon kuolleita villisikoja on nyt 36. Muut on löydetty Virolahdelta, mutta viime viikolla löytyi yksi tautiin kuollut villisika Pyhtäältä.
Ruokavirasto selvittää, onko Pyhtään villisika kuollut samaan vai eri viruskantaan kuin Virolahdella kuolleet. Selvityksen on määrä valmistua lähiaikoina.
Ruokavirasto pyytää ilmoittamaan luonnosta löytyneistä kuolleista villisioista kunnaneläinlääkärille, joka ottaa tarvittavat näytteet.
Sikayrittäjät nosti toiminta-avustusta
Maa- ja metsätalousministeriö kertoi maanantaina, että afrikkalaisen sikaruton torjuntaa vahvistetaan uusilla toimilla ja lisärahoituksella.
Metsästettyjen villisikojen näytepalkkiota eli niin kutsuttua tapporahaa korotetaan 500 euroon vuoden loppuun saakka.
Lisäksi valvontaa lisätään ja tarvittaessa ydinalue aidataan. Hallitus arvioi myös taudin vaikutuksia alueen elinkeinoihin ja aluetalouteen.
Rahoitusta on tarkoitus tarkastella osana vuoden kolmatta lisätalousarviota sekä ensi vuoden täydentävää talousarviovalmistelua.
Myös Suomen Sikayrittäjät kertoi nostavansa syyskuun alusta alkaen Suomessa pyydetyistä villisioista maksettavaa toiminta-avustusta. Avustus nousee 185 eurosta 300 euroon vuoden loppuun asti.
Toiminta-avustus maksetaan metsästysseuralle tai -yhdistykselle, ei yksittäiselle metsästäjälle. Summa maksetaan Ruokavirastoon lähetetyn ASF-tutkimusnäytteen perusteella Ruokaviraston maksaman näytepalkkion lisäksi.
Avustusta ei makseta Ruokaviraston määrittelemällä tartuntavyöhykkeellä pyydetyistä villisioista eikä seuroille, jotka harjoittavat villisikojen kaupallista metsästystä.
Orpo: "Se raha käytetään, mitä tarvitaan"
Maa- ja metsätalousministeri Sari Essayah (kd.) kertoi tiistaiaamuna Säätytalolla hallituksen budjettiriihen alkaessa olevansa tyytyväinen siihen, että koko hallitus piti afrikkalaisen sikaruton torjuntaa yhteisenä haasteena ja siihen saatiin tehtyä linjauksia.
– Nyt on tärkeää, että tässä tulevassa lisätalousarviossa voidaan kohdentaa rahoitusta tähän välittömään taudin torjuntaan. Myös täydentävässä ja ensi vuoden ensimmäisessä lisätalousarviossa tarvittaessa palataan näihin kustannuksiin, Essayah sanoi.
Essayahin mukaan on tärkeä huolehtia siitä, että esimerkiksi rajoitusten aluetaloudelliset vaikutukset eivät ole kohtuuttomia.
Pääministeri Petteri Orpon (kok.) mukaan ensimmäisessä vaiheessa puhutaan joistakin miljoonista euroista.
– Se raha käytetään torjuntaan, mitä tarvitaan, Orpo kommentoi toimittajille eduskunnassa.
Lisäksi, jos sikarutosta syntyy korvaustarpeita elinkeinonharjoittajille, metsän omistajille tai ruoantuottajille, ne täytyy Orpon mukaan käsitellä erikseen.
Uutista päivitetty kauttaaltaan kello 17.24.
