Uudet ruokavaliot houkuttelevat lupauksilla paremmasta elämästä. Ruokakulttuurin professori Johanna Mäkelän mukaan suositut muotidieetit auttavat ihmisiä tekemään valintoja yltäkylläisyyden keskellä.
- Ruokavaliot sisältävät aina lupauksen kokonaisvaltaisesta hyvinvoinnista ja jostain uudesta. Tiettyjen ongelmien luvataan poistuvan, jos noudattaa ohjeita.
Mäkelän mukaan ihmisen fyysisen ja psyykkisen hyvinvoinnin lisäksi ruokavaliotrendeissä korostuvat ruoan ekologisuus ja taloudellisuus. Viime vuosina myös ruoan hävikistä on keskusteltu aiempaa enemmän.
Vastikään julkaistun tutkimuksen mukaan karppauksen eli vähähiilihydraattisen ruokavalion suosio Suomessa oli osittain vastareaktio asiantuntijoiden laatimia suosituksia vastaan.
- Karppausta perusteltiin julkisuudessa myös ravinnon luonnollisuudella. Karppaajat nostivat "herrojen" kritisoimat voin ja kerman takaisin kunniapaikalle, sanoo dosentti Piia Jallinoja Helsingin yliopiston Kuluttajatutkimuskeskuksesta..
Karppaukseen lähtivät mukaan yhtä lailla miehet kuin naisetkin, mikä on poikkeuksellista, sillä muutoin naiset laihduttavat miehiä useammin. Yli puolet karppaajista yritti laihtua ruokavalion avulla.
Jallinojan mukaan meteli karppauksen ympärillä oli hämmentävän suuri, vaikka vuonna 2012 vain seitsemän prosenttia suomalaisista kertoi karpanneensa.
Suomalaisten suhdetta ruokaan yli 10 vuotta tutkinut Jallinoja toteaa, että suomalaiset kaipaavat tavallaan auktoriteetteja siihen, miten ja mitä pitäisi syödä. Mutta kun ohjeita annetaan, osa ihmisistä hikeentyy niistä helposti.
Aiemmissa tutkimuksissa huomattiin, että orjapiiskuria kaivataan siinä vaiheessa, jos omat voimat eivät riitä elämänmuutokseen.
Jallinojan mukaan ravitsemussuositukset tulkitaan herkästi käskyksi ja rajoituksiksi.
- En tiedä, toteltiinko niitä aikaisemminkaan kovin orjallisesti, sillä ihmiset söivät liian vähän esimerkiksi kasviksia. Aiemmin suosituksia ei kuitenkaan kritisoitu julkisesti yhtä äänekkäästi kuin nykyään, Jallinoja sanoo.