Soi ovikello,
arvanmyyjä arvelen,
ei, vaan ystäväni yllättäen
takaa vuosien, vuosien
nyt ovellani silmät loistaen
herkistää ilonkyyneliin,
halauksiin lämpimiin,
herättää muistojen hetket
vuosikymmenten yhteiset.
Vaikka elämä kauas kuljettaa,
ikikukkasin ystävyys kukoistaa;
nuo jaetut ilot, surut,
salaisuudet kuiskatut
katseisiin kätkettyinä,
sydämessä säilyvinä
yhdistävät ystävät,
sanoittakin ymmärtävät.
Siiri Rautio
Oulu