Kun elinvuodet vähenevät.
Kalkkiviivat lähenevät:
Vuotten takaa
Vuorten takaa
Muistot jakaa kuviaan.
Kuvat kulkee kulkuaan
päätyy unen untuvaan,
jossa muistoin raskas tie
mielen voiman ajat vie.
Yllättäen – jostain sieltä
parhaimpien vuotten tieltä
syntyy jälleen suuret kuvat
antain aivan uudet luvat.
Niinpä kynä käteen jälleen.
Ken sen tuntee sydämelleen:
Vuotten taa
Vuorten taa
Kaiket pelot karkottaa
valon pilke korkealta:
Jossain siellä
Kaikkivalta...
Veikko Vaarala
Oulu