Valo valtaa vaarat rotkot
kohta pulisevat purot,
sinitaivas siintelee.
Auki kiertyy koivun lehti,
hento kukka nostaa pään.
Ihmismielen valo nostaa
toivoon, uusiin unelmiin.
Hahtuvaisen lumen alta,
tuoksut tutut tuulahtaa.
Riemu rinnan saakoon pesän,
ylistystä kesän laula,
taikka ole onnessas.
Tuoksuu tuhat kukkaa puuta,
lämmin allas multa maa.