Turhaan alat elämääsi parkuun, sanoi romani-Kalle. Kohtaloaan kukaan ei pääse karkuun.
Rautarattailla vieressä hänen sain istua tovin. Sanansa viisaat kuulin hältä, nuorena ymmärrystä vailla, vanhana miettinyt niitä kovin.
Ei auta tammaa laukkaan hoputtaa, hyvä tuo aina pakenee, on edestä poissa. Eikä riitä vauhtia kavioissa noissa. Turhaan kiirehdit, et sitä kiinni saa.