Käyn hiljaa nurmella kahisevalla,
syystuuli jo lehtiä riipii.
Tänään en syksyn iltaa itke,
minä silmäni nostan ja onneni ostan
punaisen paisuvan pihlajan alla.
Kuolevat korret,
irtoaa lentoon siemenen siipi,
hiljaisuus lehtoihin hiipi.
Syttyi jo tähti, laulajat lähti
tyhjiä oksien orret.
Hahtuvat lentää tuulien teille,
ovat kuin satujen enkeleitä.