Lähde: Fredrika Runeberg, Reseptikirja, Porvoon museo, Porvoo 2003 ja
Kulttuurihistoriallinen keittokirja, SKS.
Kansallisrunoilijamme Johan Ludvig Runebergin 200-vuotisjuhlia valmisteltaessa löytyi muiden kirjojen joukkoon piiloutunut Fredrika Runebergin reseptikirjanen, joka julkaistaan nyt sekä ruotsiksi että suomeksi.
Kirjassa on ohjeita ruoanlaittoon, leivontaan, säilöntään ja myös muuhun kodinhoitoon kuten saippuan keittoon, huonekalujen kiillotukseen, lankojen värjäykseen ja rottien tuhoamiseen.
Taloudenpito oli tuohon aikaan varsin erilaista verrattuna nykypäivään. Perheenemännän vastuulla oli paitsi aviomiehen ja lasten hoito, kodin kunto ja piikojen opettaminen talon töille. Runebergien kodissa palvelusväkeä oli tavallisesti kolme piikaa, joskus neljäkin.
Pelkästään Porvoon kodin kymmenen kaakeliuunin lämmittäminen talvipakkasilla vaati yhden piian päivän työrupeaman.
J.L. Runebergin elämäkerran kirjoittaja J.E. Strömborg kertoo, että runoilija nautti mielellään paksuja sylinterinmuotoisia torttuja, joita porvoolainen kestikievarin pitäjä ja sokerileipuri Lars Henrik Astenius oli ryhtynyt valmistamaan 1840-luvulla.
Fredrika Runebergin reseptien joukossa on runeberginleivos, ei torttu, minkä nimisenä me sen nykyisen version tunnemme.
Hänen reseptinsä ei poikkea juuri aineiden suhteen nykyisestä. Sen sijaan leivontatapa on perin ihmeellinen.
"... Pyöreillä pohjattomilla läkkipeltimuoteilla otetaan taikinaa ja paistetaan muoteissa pellillä, ei kovin kuumassa, kunnes ne ovat vaalean ruskeita, minkä jälkeen muotti painetaan taikinaan ja otetaan palasia siten että raaka kiekko jää alle ja paistettu päälle. Sen jälkeen paistetulle osalle pannaan raa´asta taikinasta rengas ja kaksoisristi päälle ja vähän hilloa väliin, kaikki muotin sisään..."
Porvoon museon julkaiseman kirjan mukaan monimutkaisen leipomisen syynä saattoi olla teollisen leivinjauheen puuttuminen, mikä keksittiin vasta 1850-luvun lopulla tai pelko siitä, ettei taikina kypsyisi keskeltä.
Professori Bo Lönnqvist on selvittänyt Leivos-kirjassaan, että ensimmäisen kerran Runebergin torttuja mainostettiin helsinkiläisen Fr. Ekbergin leipomoliikkeen ilmoituksessa joulukuussa 1865.
Juhlapäivällinen
Fredrikan malliin
Runebergin kodin museonhoitaja Maria Kovanen kokosi Fredrika Runebergin tapaan Kulttuurihistoriallisesta keittokirjasta juhlapäivällisen, jonka pystyy toteuttamaan tämän päivänkin keittiössä.
"Juhlapäivän aloitti aamiainen pienelle vierasjoukolle. Fredrika Runeberg selvisi kolmen piikansa avulla aamiais- ja päivällistarjoilusta", Maria Kovanen kertoo.
Kirjeessä sisarelleen Fredrika kertoi ruokajärjestelyistä. "... ja päivällinen 20 hengelle, sen oli tarkoitus olla oikein hieno, viisi ruokalajia, parsaa ja korvasieniä, sardiineja ja luumuja, kukkakaalia, pinaattivanukasta, tuoreita kurkkuja ja mitä vain hienoa onnistuin saamaan, vasikankotletteja ja lintupaistia, jälkiruoaksi jäätelöä ja appelsiineja."
Parsa ja korvasienet musliinikastikkeen kera
6-8 korvasientä
voita
suolaa
Keitä tuoreita korvasieniä 10 minuuttia kattilassa ilman kantta väljässä vedessä kaksi kertaa. Kaada keitinvedet pois. Huuhtele sienet kylmässä vedessä ja purista vesi huolellisesti pois. Pilko sienet ja paista voissa. Mausta suolalla. Laita korvasienet lämpimälle vadille.
8-10 tuoretta parsaa
vettä
suolaa
Kuori tuoreet parsat. Sido parsat langalla yhteen tiiviiksi, tasapituiseksi nipuksi. Pane parsanippu kattilaan, nuput ylöspäin, kiehuvaan, kevyesti suolattuun veteen kypsymään. Keitä parsat lähes pehmeiksi. Leikkaa parsa paloiksi ja asettele korvasienten viereen tarjoiluvadille. Kaada päälle musliinikastike eli hollanninkastike, johon on lisätty kermavaahtoa.
Vasikankotletit
vasikankyljyksiä
suolaa ja pippuria
korppujauhoja
voita
persiljaa
Nuiji kyljyksiä lihanuijalla kevyesti ja muotoile ne kauniiksi soikioksi. Hakkaa lihan pintaa kevyesti veitsen selkäpuolella. Ripottele pintaan suolaa ja valkopippuria. Pilko persilja ja sekoita korppujauhoihin.
Sulata voi ja anna sen ruskistua kevyen pähkinäiseksi: sata grammaa voita on desilitra voisulaa. Kaada voi lämpimälle lautaselle. Kastele kyljykset ensin voisulassa ja kääntele sitten korppujauhoissa.
Paista kyljykset vaalean ruskeiksi valurautapannussa. Tarjoa kyljykset keitettyjen kasvisten ja paistettujen perunoiden kera.
Pinaattivanukas
3 dl ryöpättyä ja hakattua
pinaattia
2 1/2 dl raastettua vaaleaa
leipää
3 dl kermaa
70 g voita
1 tl sokeria
suolaa, valkopippuria
5 munankeltuaista
3 munanvalkuaista
Sulata voi. Vatkaa keltuaiset kuohkeaksi ja valkuaiset kovaksi vaahdoksi ja yhdistä ne. Vatkaa kerma ja lisää siihen munavaahto ja mausteet. Sekoita kaikki ainekset ilmavasti keskenään. Kaada vanukas hyvin voideltuun vuokaan ja kypsennä vesihauteessa 180-asteisessa uunissa noin 1-1 1/2 tuntia.
Kumoa vanukas varovaisesti tarjoiluastiaan ja tarjoa alkuruoaksi tai paistin lisäkkeeksi. Vanukkaan ruskistumisen voi estää peittämällä vuoan loppuvaiheessa foliolla.
Appelsiinijäätelö
1 pieni kananmuna
4 pientä munankeltuaista
1 1/2 dl kylmää maitoa
1 1/2 dl keitettyä maitoa
1 dl sokeria
kolmen appelsiinin mehu
2 dl kermaa
Vatkaa kananmuna, kaikki keltuaiset ja kylmä maito keskenään. Liuota sokeri keitettyyn maitoon. Lisää sokerimaito munamaitoon ja sekoita kunnes maitoseos on jäähtynyt ja kaada jäätelökoneeseen.
Purista appelsiinimehu, siivilöi, lisää jäätelöön ja sekoita tasaiseksi. Vaahdota kylmä kerma ja sekoita jäätelön joukkoon.
Kun vanhanaikaisen jäätelökoneen kammen pyörittäminen alkoi käydä raskaaksi, jäätelö oli sakeutunut sopivaksi.
