Pääkirjoitus

Rovaniemen surmien jäljet hirvittävät

Kahden miehen ampumissurma ja yhden vakava haavoittuminen Rovaniemen keskustassa viikonlopulla pitää tutkia perin pohjin.

Kahden miehen ampumissurma ja yhden vakava haavoittuminen Rovaniemen keskustassa viikonlopulla pitää tutkia perin pohjin. Saadut tiedot ovat vielä niukkoja, mutta ne herättävät vakavia kysymyksiä.

Kosovosta vastikään kotiutunut rauhanturvaaja valikoi ilmeisesti uhrinsa täysin sattumanvaraisesti. Hänen motiiveistaan ei ollut maanantaina tietoa. Moni uutisia kauhisteleva ihmetteleekin, onko täysin satunnainen väkivalta lisääntynyt. Sen tilastollinen luokittelu lienee vaikeata, mutta väkivallantekojen nykyinen medianäkyvyys voi myös ruokkia vastaavia uusia tapauksia.

Rovaniemen surmista on vaikea sanoa, oliko kyse yhden ihmisen mielen sumenemisesta, osasta huolestuttavaa trendiä vai molempia. Kaikki tuntuu mahdolliselta.

Puolitoista vuotta Kosovossa palvelleen miehen kotiutusongelmista on esitetty osin ristiriitaisia käsityksiä. Puolustusvoimilta luulisi löytyvän tilastotietoa siitä, miten yleisiä mahdolliset masennukset ovat. Kotiinpaluu osin stressaavasta, jopa vaarallisesta ja myös tylsästä tehtävästä osaksi kotoista yhteisöä voi olla hyvin vaikeaa. Siihen ei myöskään valmenneta.

Niin "miehisissä" oloissa kuin kriisinhallintaoperaatiossa on vaikea ulkopuolelta puuttua masennukseen. Keskusteluapuun hakeutuminen on lopulta itsestä kiinni. Niin ei ehkä tarvitsisi olla. Ainakin voidaan kysyä, onko puolustusvoimissa tehty kaikki mahdollinen.

Kiistatonta on, että Suomi on Länsi-Euroopan väkivaltaisimpia maita ja että se kytkeytyy erottamattomasti viinankäyttöön. Päissään surmaaminen on kansallinen, ehkä suorastaan geneettinen erityispiirre. Vastaavaa ei löydy esimerkiksi Ruotsin tai Norjan tilastoista. Jo tuiki tavallinen viikonloppurähinöinti herättää kysymyksen, miksi ravintolat saavat olla auki pikkutunneille.

Yhtä itsestäänselvää on, että käsiaseiden helppo saatavuus on monesti omiaan ruokkimaan väkivaltaisia impulsseja. Suomessa on hurja asetiheys. Rovaniemen tapauksessa aseet olivat teon tekijän ulottuvilla. Toisaalta hänen ei tiedetä olleen mikään asehörhö vaan tavallinen, ilmeisen vastuullinen rauhanturvaaja, joka piti tehtäväänsä Kosovossa mielekkäänä.

Rovaniemen tapauksesta on tällä hetkellä mahdoton vetää yhteyttä vaikkapa Jokelaan tai Myyrmanniin. Jokelan joukkosurman yhteydessä pidettiin kuitenkin teoriassa selvänä, että esimerkki voi osaltaan vaikuttaa epätoivoisen ihmisen mielessä. Viime viikonlopun uhriluku olisi saattanut olla vielä suurempi.

paakirjoitus@kaleva.fi