Riitta-Liisa Roponen koki pystyneensä olympialaisten ainoalla henkilökohtaisella hiihtomatkalla nousujohteiseen suoritukseen, mutta haukiputaalaisen kommentin seuraava adjektiivi paljasti totuuden.
- Sain nousujohteista hiihtoa, mutta ala-arvoista sellaista, Roponen murehti 20. sijan tuonutta kisaansa.
Roponen, 39, latasi vapaan hiihtotavan kympille kaiken keskittymisensä Pyeongchangissa, sillä hän jätti yhdistelmäkisan hiihtämättä viime lauantaina. Kympillä tähtäimessä oli pääsy kymmenen parhaan joukkoon, mutta se kariutui puolen minuutin erolla. Voittaja Ragnhild Hagan vauhdista Roponen jäi kaksi minuuttia ja neljä sekuntia.
Roponen ei osannut heti kisan jälkeen selventää, miksi hänen hiihdostaan puuttui vauhti. Kyyneleet kihosivat hänen silmiinsä, kun hän purki pettymystään ja mietti, tekikö hän huoltajansa Veli-Matti Niskasen kanssa väärän suksivalinnan.
- Mutta eihän sinun suksi liiku, jos urheilija ei tee töitä, Roponen totesi.
Keli oli Roposen mukaan "työllistävä", ja enempää hänen kropastaan ei torstaina irronnut.
Viestivalintoja silmällä pitäen Roponen kukisti Laura Monosen11 sekunnilla, mutta piti sitä sivuseikkana.
- Emme me toisiamme vastaan kilpailleet. Kilpailimme olympiakympillä, ja yritimme tehdä hyvän suorituksen.
- Meillä on neljä viestinaista, ja kaksi naista jää yli. Se on Reijon (päävalmentaja Reijo Jylhä) valinta.
Monosella "ei mitään vastoinkäymisiä"
Laura Mononen oli viime kaudella tasaisen tasokas suorittaja maastohiihdossa ja hiihti monesti kymmenen parhaan joukkoon, mutta tämä kausi on kääntänyt espoolaisen käyrän alaspäin. Syy on Monoselle täysi mysteeri.
- Ei tässä kyllä kovin monta valonpilkahdusta ole ollut. En tiedä, ovatko muut vain parantaneet niin paljon tähän kauteen, ja itse olen jäänyt paikalleen, Mononen tuumi 23. sijan tuoneen olympiakilpailun jälkeen Pyeongchangissa.
Monosen mukaan mikään ei ole erityisesti mennyt pieleen. Kesän ja syksyn harjoituskausi onnistui, hän on pysynyt terveenä ja tehnyt asioita niin hyvin kuin on pystynyt. Silti paikka kymmenen parhaan joukossa on karannut, on sitten kyse maailmancupista tai kauden päätapahtumasta.
- Mitään vastoinkäymisiä ei ole ollut. Sehän tässä jännää juuri onkin, Mononen sanoi.
Torstaina hän kuvasi hiihdon tuntuneen hyvältä, mutta eroa kärkeen kertyi kaksi minuuttia ja 15 sekuntia. Se on 10 kilometrin matkalla hätkähdyttävän paljon.
Oman murheen keskellä Mononen ilahtui kuitenkin Krista Pärmäkosken pronssista.
- Kun on henkilöitä, jotka pystyvät taistelemaan kärkisijoista, niin se ainahan antaa uskoa, että meilläkin on mahdollista ehkä joskus... Tai en tiedä, onko omalla kohdalla kuitenkaan enää, Mononen jätti ajatuksen kesken ja muotoili uudelleen.
- Tottakai se auttaa, että joukkueessa on menestyviä hiihtäjiä.