Hallituksen kehysriihen päätöksissä esitetään ammatilliseen koulutukseen sadan miljardin euron leikkausta. Koulutuskuntayhtymä OSAOssa leikkauksien vaikutusten arvioidaan olevan noin 2,5–3 miljoonaa euroa.
Opetus- ja kulttuuriministeriö on pyytänyt ammatillisilta oppilaitoksilta lausuntoa kolmesta asiasta: koulutuksen rahoitusjärjestelmästä, toiminnan ohjauksesta ja oppimisen tuesta. Lakiesitykset on tarkoitus antaa eduskunnalle syksyllä 2024.
Hallituksen suunnitelmissa todetaan vähennyksien kohdistuvan niihin, jotka ovat jo opiskelleet yhden tutkinnon, ei vasta peruskoulunsa päättäviin tai vaille koulutusta jääneisiin. Leikkausten vaikutuksia uutta tai lisäkoulutusta suunnitteleviin nuoriin ja aikuisiin sekä ensimmäistä tai aikaisempaa tutkintoa päivittäviin maahanmuuttajataustaisiin voimme kuitenkin vain arvailla.
Tulevat leikkaukset ja rahoituksen väheneminen eivät uhkaa vain oppilaitoksien resursseja, opetuksen ja ohjauksen tuen tarvetta ja saatavuutta, vaan lisäävät myös nuorten ja aikuisten syrjäytymisen uhkaa sekä vaikeuttavat työikäisten uudelleen työllistymistä.
Toisen asteen koulutukseen siirtyy koko ajan enemmän tuen ja erityisen tuen tarpeessa olevia nuoria, jotka tarvitsevat opettajien ja oppilaitoksen toimijoiden tukea tavallista enemmän. Miten saamme nuoret opiskelijat pysymään opintiellä ja tärkeät maahanmuuttajataustaiset ihmiset kiinnittymään yhteiskuntaan. Miten turvataan nuorten ja työelämässä olevien mahdollisuudet kouluttautumiseen ja ammatilliseen osaamisen lisäämiseen tai uuden ammatin opiskeluun?
Kun työelämä elää voimakasta murrosta, samaan aikaan aikuisopiskelijoiden ja alanvaihtajien määrä on kasvussa. Oman alan työt voivat olla loppumassa tai terveydellisistä syistä aikuisikäiset hakeutuvat uudelleenkoulutukseen, osoittaen näin halua pitää kiinni työmarkkinakelpoisuudesta työuransa aikana.
Ammatillisessa koulutuksessa opiskellaan perustutkintojen lisäksi ammatti- ja erikoisammattitutkintoja, jotka mahdollistavat tehokkaan ja nopean tavan kouluttautua. Erikoisammattitutkinnot ja ammatilliset osatutkinnot mahdollistavat myös ammatillisen osaamisen syventämisen ja päivittämisen, tuoden näin paljon kaivattua uutta tietoa, taitoa ja osaamisen kehittämistä työelämässä.
Hallitus kannustaa ammattitutkinnon suorittaneita hankkimaan lisäkoulutusta ammattikorkeakoulusta ja yliopistosta, mutta sen ajamat leikkaukset ja lakimuutokset toisen asteen koulutuksen tärkeään työhön ovat raskaita. Henkilöstön kuormittumisen ja jaksamisen lisäksi ne tulevat vaikuttamaan opetuksen tasoon ja opiskelijoiden saaman tuen mahdollisuuteen.
Pohjois-Pohjanmaan poliittisten päättäjien tulisi nyt yhdessä alueemme kansanedustajien kanssa kaikin keinoin perehtyä OSAOn leikkauksien vaikutuksiin alueellamme, sekä arvioida ja avata leikkausten vaikutuksia hallitukselle. Oulun seutu on Suomen lapsirikkain alue, ja hallituksen kaavailemat leikkaukset ja niiden vaikutukset alueelliseen hyvinvointiin huolettavat syystä.
Hallituksen tulisi tukea uudelleenkouluttautuvia työikäisiä, eikä viedä pois pohjaa ammatillisen kehittämisen tulevaisuudelta. Halutaanko työikäisten aikuisten oppiminen ajaa kokonaan alas – vai puuttuuko päättäjiltä ymmärrys todellisista työelämän tarpeista ja muutoksesta?
Jaana Papunen
JHL:n pääluottamusmies, Koulutuskuntayhtymä OSAO
Kirsi Särkelä
JHL:n edustajiston jäsen, Oulu