Tiensä pään Suomessa saavuttaa vuosittain 80 000 - 100 000 ajoneuvoa. Suurin osa eli arvioiden mukaan noin 90 prosenttia näistä päätyy järjestetyn kierrätyksen piiriin jo nyt. Tosin pieni osa unohdetaan lähikuusen alle tai tai jätetään kuntien kontolle, koska täysin käsittelemättömästä romuautosta eroon pääsy maksaa tällä hetkellä 60 euroa sen viimeiselle omistajalle.Sen sijaan esikäsitellystä autosta maksetaan sen tuojalle murskausasemalla 30-40 euroa kappaleelta.
Suomen merkittävin, joskaan ei ainoa, autojen kierrättäjä, on vuonna 1914 Viipurissa perustettu Kuusakoski Oy. Yhtiöllä on Suomessa useita murskainlaitoksia, joskin pelkästään Helsinki-Vantaan lentokentän läheisyydessä sijaitsevan Seutulan Uusiometalli Oy:n kapasiteetti riittäisi käsittelemään yksin kaikki Suomessa romutettavat henkilöautot, kertoo yrityssuunnittelujohtaja Esko Mustonen Kuusakoski Oy:ltä. Murskainasemien raaka-aineen keräilypisteitä on eri puolilla maata useita, pohjoisin niistä Oulussa.
Autot kuivataan
ennen romutusta
Lisäksi Heinolan murskaamon yhteydessä toimii alumiini- ja sinkkitehtaat, jotka jatkojalostavat autoista kierrätetyt arvometallit takaisin muun muassa autoteollisuuden käyttöön. Mustosen mukaan onkin periaatteessa mahdollista, että Suomessa romutetun auton metalli on jo puolen vuoden kuluttua romutuksesta takaisin täällä osana uutta autoa.
EU on kiristänyt autojen kierrätysvaatimuksia myös siten, että romutettavat autot on esikäsiteltävä EU.n vaatimukset täyttävällä laitoksella ennen sen murskaamista. Käytännössä tämä tarkoittaa auton kuivaamista kaikista siinä käytettävistä nesteistä. Öljyt, polttoaine, erilaiset muut nesteet ja jopa lasinpesuaine kerätään talteen isoihin säilöihin ja toimitetaan ongelmajätelaitokseen hävetettäväksi.
Samassa yhteydessä autosta poistetaan myös akku ja renkaat, jotka lähtevät kulkemaan omaa kierrätyslinjaansa.
EU:n määräysten mukaan jäteöljy olisi ensisijaisesti uudistettava. Suomessa tämän määräyksen noudattamien on kuitenkin hankalaa yksinkertaisesti koska jäteöljyä kertyy vuodessa vain 35 000 - 40 000 tonnia, mikä ei riitä kannattavan regenerointilaitoksen perustamiseen.
Tällä hetkellä romuautoista pystytään kierrättämään noin 75 prosenttia auton painosta. Vaiheittain kiristyvä direktiivi nostaa vaatimustasoa jatkossa ensin 85 ja myöhemmin jopa 95 prosenttiin. "Kierrätysastetta voidaan toki nostaa, mutta samalla siitä aiheutuvat kustannukset nousevat" muistuttaa Esko Mustonen.