Hannu Tuomari Nurmio, 51, tunnetaan suomalaisessa musiikkielämässä oman tien kulkijana. Valo yössä twistin, Punaisen planeetan, Ramonan ja kymmenien muiden kuolemattomien rallien rustaaja ei ole tinkinyt periaatteistaan uudella levylläänkään.
Tuomari Nurmio & Korkein oikeus -albumin alkuvoimainen sointi herättää muistumia lauluntekijälegenda Tom Waitsin ronskeimmasta tuotannosta sekä psykobluesin mestariksi luonnehditun Jon Spencer Blues Explosionin Now I Got Worry - Acme -kaudesta.
Silti levy kuulostaa itseltään, luisevan sananvääntäjän rieskalta. Tarinoiden lyriikka kumpuaa kalevalaisista huuruista ja saundi rämisee ja ryskää kuin muinainen hullu kyläseppä pajassaan.
Jokerit pakassa
Sinällään uusi aluevaltaus ei ole yllätys. Kohdusta hautaan ja Punainen planeetta -albumien ajoista saakka kaikkia Handen hankkeita on yhdistänyt arvaamattomuus.
"Tämäkin tapahtui puolivahingossa. Levyssä on paljon sattumanvaraisia elementtejä. Itse arvostan sen dokumentaarisuutta. Tällaista latinkia ei saa aikaiseksi studiossa: Siellä voi saada monia muita etuja, mutta ei tuota", Nurmio kertoo.
"Ensin piti tehdä vanhasta matskusta koostuva livelevy, mutta nauha katosi. Äänitteitä kertyi kuitenkin viideltä keikalta, uudet biisit tuli siinä sivussa. Lopulta levylle jäi vain kaksi Luuta ja nahkaa -raitaa, loput on uusia", Tuomari selvittää keikkatallenteen taustaa.
Aika on hionut lainoppineen lauluista käärmeenmunia, myyttisiä ja minimalistisia teoksia. Apuna on ollut jo viitisentoista vuotta Nurmion bändeissä rummuttanut Markku Hillilä sekä muun muassa Kauko Röyhkän ja J. Karjalaisen rinnalla kitaroinut Tommi Viksten.
"Mä koen tämän bändin syöksyveneeksi. Trio on ketterämpi ja samalla arvaamattomampi kuin joku neljän ukon ryhmä, isommista kokoonpanoista puhumattakaan. Jos mä aloitan biisin vaikka huomattavasti hitaammassa tempossa kuin edellisellä kerralla, se ei aiheuta hämminkiä. Tämän orkesterin viehätys on se, ettei ketään oo sidottu toistamaan juttuja yksyhteen. Tää on orgaaninen kokoonpano, aluksen kippari kehuu."
Teeman ehdoilla
Kun seurueessa on kolme tasaveroista uskalikkoa, työjäljessäkin on jotain ainutlaatuista. Pienyhtyeen kunkin jäsenen on hallittava paljon muutakin kuin oma tontti.
"Triossa on pärjättävä vähillä eväillä. Toisaalta se tuo myös rikkautta soittoon, kukaan ei pelkästään komppaa toisia. Jokaisen vastuu on suurempi, kun ei voi piilotella kenenkään selän takana. Tämän bändin paras puoli on se, että tässä on kolme solistia, jotka soittaa yhtä aikaa omia sooloja", Hande hörähtää.
Yksi kolmikon oivalluksista on soittaa särösaundilla countryssakin hyödynnettyä baritonikitaraa. Instrumentti tuo livesointiin erikoista liikkuvuutta.
" Joskus baritonin soitto on bassopitoisempaa, joskus kitaranomaista", pelimanni arvioi.
Nurmio haki lauluilleen yhteistä nimittäjää. Aiemmin ilmestyneet singlet Bum! Bum! Bum! ja Dumari jäivät yllättäen pois, vaikka levy-yhtiö olisi mielellään lisännyt niillä albumin myyntipotentiaalia.
"Niiden näkökulma on muuhun matskuun nähden liian erilainen. Molemmat biisit on slangihöpinää ja parodista matskua ja ne olisivat vetäneet mattoa muiden alta", Tuomari perustelee.
Vaikka Nurmio kavahtaa kaupallisuutta, viisujen nikkarointi muille ei ole vieras ajatus.
"Muutamasta biisistä on juolahtanut mieleen, että pitäisiköhän myydä tämä jollekin paremmin myyvälle artistille. Silloin saisi yhdestä biisistä saman kuin muuten koko albumillisesta. Joku biisi olisi ehkä sopinut paremmin jollekin tangolaulajalle, mutta toisaalta aina on hauskaa kokeilla jotain sellaista, mikä ei ole itselle tyypillisintä."
Ryynääminen riitti
Nurmio on omaehtoinen taiteilija myös keikkailun suhteen. Aikamiehen ikään ehtinyt musiikkityöläinen ei jaksa enää koluta kaikkien pizzerioiden nurkkia, vaan pitää kiertueissa tiukan niukan linjan. Kesällä mies nähdään vain muutamalla suurimmalla festivaalilla.
"Mulle ei ole pitkään aikaan ollut mikään suuri intohimo pyöriä keikkamestoissa. Mä olen joskus uupunut niiden koluamiseen ja pidän nykyään itselleni etuoikeutena ottaa keikkareissut huviretkinä."
Nurmio haluaa ratkaisullaan välttää loppuunpalamisen ja säilyttää konsertoimisessa kihelmöivän jännitteen tunnun. Valinta on osittain myös taloudellisesti perusteltu.
"Suurin osa soittopaikoista on niin pieniä, ettei niistä voi saada kunnon liksaa järkevillä lipunhinnoilla edes tämmönen trio. Silloin korostuu, että keikkamesta on sellainen, missä käy mielellään soittamassa. Siinä mielessä tämä on enemmän harrastelijapuuhastelua kuin ammattimaista toimintaa. Huvistahan tässä on kysymys. Saa toteuttaa jotain viettiä, mitä on soittamiseen ja biisien esittämiseen."
Tinkimättömyys on tuonut Nurmiolle rutkasti ihailijoita. Toissavuotiselle Tuomarin todistajat -tribuuttilevylle oli tulokkaita ruuhkaksi asti. Tuorein hatunnosto löytyy vaihtoehto-hiphoppari Kapteeni Ä-nen levyltä, jonka Tiettyä tunnelmaa -kappaleessa lainataan Nurmion Ota minut mukaan -sävelmää.
"Onhan se nastaa, kun omilla touhuilla on merkitystä muillekin. Siihenhän tää touhu tähtää pohjimmiltaan.